Turkissa, nykyisen Denizlin kaupungin alueella, kuumien lähteiden äärellä sijaitsee antiikin Kreikan kaupunki Hierapolis. Hierapoliksen kaupungin rauniot ovat Pamukkalen kuuluisien valkoisten kalkkikivikallioiden ja luonnonaltaiden vieressä.
Turkin alueen historiaa tutkiessani intouduin kirjoittamaan nyt erillisen blogikirjoituksen tästä Hierapoliksen museosta ja amfiteatterista, joissa pääsin vierailemaan lokakuussa 2018 työskennellessäni suomenkielisenä matkaoppaana.
Kirjoitin sinä vuonna blogikirjoituksen myös Pamukkalesta ja Hierapoliksesta:
» lauluni sadepäivän varalle: Pamukkale ja Hierapolis
Hierapoliksen antiikkikaupunki
Hierapoliksen alueella on pitkä ja vaiherikas historia. Antiikkikaupungin syntyhistoria on hieman hämärän peitossa ja alueen vanhoista sivilisaatioista löytyy niukalti tietoa. Alueella on ollut pyhä paikka temppeleineen jo heettiläisten ja fryygialaisten hallitessa Anatoliaa. Hierapolis mainitaan aikakirjoissa jo hellenistisellä kaudella vuonna 183 eaa. ja uskotaan, että Hierapoliksen perustivat Pergamonin Attalidit eli attalidien hallitsijasuku. Hierapolis liitettiin Rooman valtakuntaan vuonna 133 eaa. Kaupunki kukoisti ja saavutti tärkeimmän kultakautensa 100–200-luvuilla. Parhaimmillaan siellä asui yli 10 000 asukasta. Roomalaisen ulkonäkönsä kaupunki sai Rooman keisarien Septimus Severuksen ja Caracallan aikoina. Hierapolis olikin yksi Rooman valtakunnan merkittävimmistä kaupungeista taiteen, filosofian ja kaupan aloilla. Kun keisari Konstantinus hyväksyi kristinuskon vuonna 330, kaupungista tehtiin piispakunta. Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnan aikana Hierapoliksesta ja sen kirkoista tuli tärkeä uskonnollinen keskus. Hierapoliksen vieressä sijainnut Laodikea oli myös yksi Raamatun ilmestyskirjassa mainituista seitsemästä kirkkokunnasta (Ilmestyskirja 1:11).
Hierapoliksen kaupunkia ovat kurittaneet monet maanjäristykset, joiden myötä kaupunki on monesti tuhoutunut lähes kokonaan ja rakennettu jälleen uudelleen. Kaupallisen merkityksen väheneminen, idästä tulleet seldžukkivalloittajat ja viimeinen suuri maanjäristys vuonna 1357 lopulta kuihduttivat kaupungin ja sen asukkaat muuttivat muualle.
Hierapolis lisättiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1988.
» UNESCO: Hierapolis-Pamukkale, http://whc.unesco.org/en/list/485
Hierapoliksen arkeologinen museo
Pitkästä historiasta on jäänyt jäljelle onneksi paljon jälkiä, rakennuksia ja esineitä. Hierapoliksen kaupungin kreikkalais-roomalaisen kauden yksi suurimmista rakennuksista on roomalainen kylpylä, joka on toiminut Hierapoliksen arkeologisena museona vuodesta 1984. Museo sijaitsee Pamukkalen Kleopatran altaan vieressä ja sinne on erillinen sisäänpääsymaksu.
Museossa on näytteillä Hierapoliksen alueelta löydettyjä patsaita, pylväitä, kolikoita, koruja, öljylamppuja ja muita käyttöesineitä. Hierapoliksen alueen lisäksi museo esittelee kattavasti löytöjä myös muista läheisistä muinaisista kaupungeista, kuten Laodikean, Colossaen, Triapoliksen ja Arrudan kaupungeista. Lisäksi museossa on esillä Carian, Pisidian ja Lydian alueilta peräisin olevia esineitä.
Hierapoliksen arkeologisen museon näyttelytilat koostuvat kolmesta huoneesta sekä avoimesta alueesta, jota tiettävästi käytettiin aikoinaan kirjastona ja kuntosalina. Jokaisessa huoneessa on erilaiset näyttelyt: patsaat ja sarkofagit, pienet artefakti-esineet ja teatterin raunioista löydetyt reliefit ja patsaat.
Ensimmäisessä huoneessa on esineitä Hierapoliksen ja Laodikean kaivauksista, sarkofageja, patsaita, hautakiviä ja pylväitä. Hierapoliksessa on yksi maailman suurimmista nekropoliksista eli kuolleiden kaupungeista, joten erityisen näyttäviä ovat paikalliset hautomuistomerkit, hautakivet ja sarkofagit.
Seuraavassa huoneessa on esillä pieniä löytöjä monista arkeologisista kohteista Denizlistä ja sen ympäristöstä. Näytillä on esineitä useilta sivilisaatioilta viimeisen 4000 vuoden ajalta. Pronssikautisia epäjumalia esittäviä kivipatsaita ja muita kiviesineitä, hellenistisen, roomalaisen ja bysanttilaisen ajan koruja, öljylamppuja sekä mittava kolikkokokoelma. Kolikkokokoelman vanhin kolikko on lyöty 6. vuosisadalla. Sen lisäksi näyttelyssä on hellenistisen, roomalaisen, bysanttilaisen, seldžukkien ja ottomaanien ajan kulta-, hopea- ja pronssirahoja.
Viimeisessä huoneessa on Hierapolis-teatterin koristeellisia reliefejä ja patsaita. Reliefejä on omistettu esimerkiksi Apollon ja Artemiksen myytille sekä Rooman keisarin Septimius Severuksen kruunajaisille.
Hierapoliksen amfiteatteri
100-luvulla rakennettu Hierapoliksen amfiteatteri on yksi alueen tärkeimmistä rakennuksista. Teatteri rakennettiin todennäköisesti vuonna 129 keisari Hadrianuksen vierailulle. Hadrianus oli Rooman keisari, joka hallitsi vuosina 117–138.
Roomalaisessa amfiteatterissa oli puoliympyrän muotoinen areena eli näyttämö ja sitä ympäröi portaittain nouseva katsomo. Katsomossa oli 50 istuinriviä, jotka oli jaettu portailla seitsemään osaan. Hierapoliksen teatteriin mahtui noin 15 000 katsojaa seuraamaan roomalaisten järjestämiä taistelunäytöksiä. Näytöksiin oli yleensä vapaa pääsy ja niillä pyrittiin pitämään kansa tyytyväisenä. Istumapaikat määräytyivät yhteiskunnallisen aseman mukaan. Näyttämön reunalla oli keisarin ja muiden arvovieraiden istuimia. Naiset taas joutuivat yleensä kauas areenasta, katsomon yläosiin, koska amfiteatterissa järjestettyjä raakoja eläin- ja gladiaattorinäytöksiä ei pidetty naisille sopivina.
Hierapoliksen amfiteatteri sijaitsee pienessä mäessä, Pamukkalen eteläisen portin luona, ja sinne on vähän kiipeämistä, mutta teatterin katsomon yläosista on hienot näköalat Pamukkalen ylle.
