Kauniina heinäkuisena lauantaina pääsin leikkimään virallista hääkuvaajaa serkkuni mennessä naimisiin. Samalla pääsin ihmettelemään paraatipaikalta virkistävän erilaisia sotilashääperinteitä.
Serkkuni työskentelee Suomen puolustusvoimissa ja oli näin ollen oikeutettu toteuttamaan häissään erilaisia sotilashäiden perinteitä. Ennen vihkimistä kävimme ottamassa hääkuvia Lahdessa, Pikku-Vesijärven rannassa. Vihkiminen suoritettiin Joutjärven kirkossa, josta siirryttiin juhlapaikalle Lahden Upseerikerholle.
Upseerikerho oli loistava ja teemaan sopiva juhlapaikka näille häille. Kerhorakennus on valmistunut vuonna 1912 ja se on toiminut koko ajan upseerikerhona, ensin venäläisten upseerikasinona ja Suomen itsenäistymisen jälkeen se on palvellut suomalaisia upseereja. Hennalan varuskunnan lakkautuksen ja kasarmialueen rakennusten myynnin yhteydessä myös Upseerikerhon tilat myytiin. Ostajina olivat vuokralaiset, jotka olivat pitäneet tiloissa tilausravintolaa jo toistakymmentä vuotta. Juhla- ja tilauspalveluiden lisäksi Upseerikerholla on päivittäin tarjolla myös lounas.
» Lahden Upseerikerho
"Ennen tilaisuuden alkua saapuvat kunniakujaan osallistuvat sotilaat parijonossa paikoilleen."
Häämarssin alkaessa kunniakuja otti asennon ja käänsi rintamasuuntansa kohti ovea ja morsianta. Häämarssin päättyessä he ottivat levon. Päätösmusiikin alkaessa kunniakujan sotilaat tekivät jälleen asennon. Hääparin lähtiessä kulkemaan kirkon käytävää pitkin ulos, perään lähti bestman ja kaasot sekä heti heidän jälkeensä kunniakujaan kuuluneet sotilaat ja loppu hääväki heidän perässään.
"Hääväen poistuttua kunniakujan sotilaat marssivat vanhimman johdolla ulos ja muodostavat kirkon oven edustalle miekkakujan."
Hääpari kulki kujan läpi sotilaiden kilistellessä juhlavasti miekkojaan. Miekkakujan viimeisessä parissa oleva sotilas läpsäytti morsianta miekalla takapuolelle ja muu hääväki heitti perinteisesti riisiä hääparin niskaan. Häävieraiden siirtyessä juhlapaikalle kävi hääpari lasillisella paikassa, jossa he olivat ensikertaa tavanneet.
"Sotilaiden lasit rikotaan maljan juomisen jälkeen, jotta ”kukaan ei enää samoista laseista joisi kenenkään muun onnelle”."
Hääparin saavuttua juhlapaikalle kohotettiin malja hääparille. Paikalla olevat sotilaat kävivät yksi kerrallaan lausumassa onnittelunsa hääparille ja kohottamassa alkujuoman laseista, jotka he paiskasivat rikki heti ryypyn jälkeen.
"Ennen hääkakun leikkausta poltetaan miekka, jolla hääpari leikkaa kakun. Miekasta poltetaan pois sulhasen vanhat synnit."
"Mitä korkeammat liekit, sitä suuremmat synnit". Meidän sulhasemme oli ilmeisen synnitön, koska liekit eivät leimunneet kovinkaan korkealla. Miekan polttamisen jälkeen hääpari leikkasi kakun sulhasen miekalla.
Loppuillasta hääperinteisiin kuului myös morsiamen ryöstö. Morsiamen ollessa karkuteillään naimisissa olevat naiset pesivät sulhasen viimeisetkin vanhat synnit pois. Käsiraudoilla lipputankoon kiinnitetylle sulhaselle esitettiin kysymys "Kadutko?", johon sulhanen ämpäri toisensa jälkeen sitkeästi vastasi, että "En kadu!". Raukka taisi luulla kysymyksen koskevan naimisiin menoa ja sai niskaansa monta ämpärillistä jääkylmää vettä. Oikea vastaus, vanhojen syntien puolesta, olisi ollut "Kadun", jolloin sulhanen olisi säästynyt jääkylmältä kasteeltaan. Kaste suoritetaan yleensä heittämällä sulhanen mereen tai järveen, mutta rannan läheisyyden puuttuessa ämpärilliset vettä saivat kelvata.
Bestman piti hyvin komentoa yllä, mutta hääjuhla itsessään oli kaikkea muuta kuin jäykkää sotilaallista pönötystä. Sotilaat osaavat myös heittää vapaalle ja pitää hauskaa (ja näyttää erittäin hyvälle univormuissaan).
Lainaukset kirjasta "Sotilaan pyhät hetket", jonka on toimittanut Jukka Seppänen ja Vesa Aurén.
Mahtavia kuvia ja hyvät tekstit :)
VastaaPoistaSaanko jakaa tämän face kavereilleni?
Kiitos :) Toki saa jakaa :)
Poista