lauantai 27. helmikuuta 2021

Aspendos – maailman parhaiten säilynyt amfiteatteri


Noin 100 kilometrin päässä Turkin Alanyasta sijaitsee Aspendoksen antiikin aikainen kaupunki, jossa sijaitsee maailman parhaiten säilynyt antiikin teatteri.

Aspendos oli muinainen kaupunki, joka sijaitsi antiikin aikaisen Pamfylian alueella, Vähä-Aasian etelärannikolla. Pamfylia sijaitsi Lyykian ja Kilikian välissä, nykyisen Turkin alueella, Antalyan maakunnassa ja ulottui Välimerestä Taurusvuoristoon asti. Pamfylian alueen tärkeimmät kaupungit olivat Adalia (Antalya), Coracesium (Alanya), Perge, Aspendos, Side ja Sillyon.

Aspendoksen kaupunki löytyy nykyisen Antalyan Serikin alueelta, noin 40 kilometriä itään Antalyan kaupungista. Kaupunki sijaitsee Välimerestä noin 16 kilometriä sisämaahan. Kerrotaan, että kaupungin läheinen Eurymedon (Köprüçay) -joki oli aikoinaan purjehdettavissa Aspendokseen asti ja kaupungista tulikin tärkeä ja rikas kauppakaupunki, jota hallitsivat peräkkäin kreikkalaiset, persialaiset, roomalaiset ja selzukit.

Aspendoksen amfiteatteri

Aspendoksen rakennuksista tunnetuin on roomalainen teatteri, jota pidetään maailman parhaiten säilyneenä antiikin aikaisena teatterina.  

Aspendoksen teatteri rakennettiin Rooman keisarin Marcus Aureliuksen vallan (161-180) aikana. Teatterin seinässä olevien kirjoitusten ansiosta tiedetään, että teatterin suunnitteli Aspendoksessa syntynyt arkkitehti nimeltä Zenon, Theodoruksen poika. Teatterin rakennuksen rahoittivat kaksi rikasta veljestä, A.Curtius Crispinus Arruntianus ja A.Curtius Crispinus, jotka lahjoittivat teatterin kaupungille.


Roomalaisen teatterin keskipiste on näyttämö (proscaenium) ja katsomoa vastapäätä on näyttävä koristeltu seinä (scaenae frons), jota reunustaa kaksi tornia. Teatterin näyttävä julkisivu on noin 100 metriä leveä ja 22 metriä korkea. 

Teatterista tekee ainutlaatuisen tosiaan se kuinka hyvin se on säilynyt kaikkine koristeineen. Arvellaan, että teatteri on säilynyt niin hyvin, koska selzukit kunnostivat sitä 1200-luvulla ja sulttaani Alaeddin Keykubat I piti sitä hetken aikaa palatsinaan. Samainen seldžukkisulttaani rakennutti myös Alanyan tunnusmerkkinä pidetyn punaisen tornin ja telakan.



Uudet tutkimukset ovat paljastaneet, että teatterin mahtui 7300-7600 katsojaa (istumaleveys 45 cm henkilöä kohti). Teatterin kapasiteetti saattoi olla jopa 8500 ihmistä, jos myös portaita käytettiin istumapaikkana muinaisissa esityksissä. Teatterin katsomo (cavea) on jaettu kahteen osaan vaakasuoralla käytävällä (diazooma). Alaosassa on 20 istuinriviä ja yläosassa 21 riviä. Katsomon yläpuolella on katettu osio näyttävine kaarikäytävineen. 


Aspendoksen amfiteatteri tunnetaan erinomaisesta akustiikastaan ​​ja teatterissa onkin järjestetty vuodesta 1994 vuosittaiset kansainväliset ooppera- ja balettifestivaalit, Aspendos International Opera and Ballet Festival (Aspendos Uluslararası Opera ve Bale Festivali).

Sisäänpääsy teatteriin helmikuussa 2021 maksoi 50 Turkin liiraa (n. 5,70 €). 

Aspendoksen teatteri on lisätty myös alustavasti UNESCOn maailmanperintöluetteloon:
» UNESCO Tentative Lists: The Theatre and Aqueducts of the Ancient City of Aspendos, https://whc.unesco.org/en/tentativelists/6036/

Vieraillessamme Aspendoksessa oli teatterin parkkipaikka täynnä autoja. Rekkoja, pakettiautoja, asuntoautoja, ambulanssi ja jopa tuulikone. Teatteri oli avoinna, mutta viereinen antiikkinen kaupunki oli suljettuna. Teatterin alue olikin muutamaa turistia lukuunottamatta lähes tyhjä ja vain parkkipaikalla hääräsi muutamia muonittajia. Teatterista palatessamme kysyimme asiaa ja saimme vahvistuksen epäilyksillemme, paikalla oli kuvausryhmä tekemässä jotain filmiä tai elokuvaa, mutta eivät kuitenkaan saaneet kertoa vielä mitä filmiä. Mielenkiintoista kuulla ja nähdä mitä filmimateriaalia täältä sitten joskus tulee.

Ohessa vielä omaa filmimateriaaliani Aspendoksen teatterista. Ei minusta ehkä ihan vielä tubettajaa tai vloggaajaa tule vapisevine käsineni, mutta video kertoo kuitenkin vähän enemmän kuin pelkät kuvat.



Aspendoksen akvedukti

Seuraavaksi suuntasimme ihailemaan muinaisen akveduktin raunioita, jotka löytyvät aivan Aspendoksen teatterin läheltä. Roomalaiset keksivät aikoinaan tämän vesijohtojärjestelmän, jossa vesi virtaa painovoimaisesti pitkin sillan kaltaista vesijohtoa.

Aspendoksen akvedukti toi vettä kaupunkiin vuoristosta, joka sijaitsi kaupungista noin 15 kilometriä pohjoiseen. Vesi oli elintärkeää paitsi Aspendoksen kaupungille myös koko Pamfylian tasangolle ja sen ansiosta seudusta saatiin hedelmällinen ja siellä saatiin viljeltyä runsaasti viljaa. Aspendoksen akveduktien sifonit ovat erittäin hyvin säilyneet ja niiden ansiosta tutkijat saavat lisää tietoa näiden muinaisten vesijohtojen toiminnasta, rakenteiden käytöstä ja rakennustekniikasta.

Aspendoksen akvedukti on myös lisätty alustavasti UNESCOn maailmanperintöluetteloon ja UNESCOn sivuilta löytyy lisää tietoa näistä muinaisista vesijohdoista:
» UNESCO Tentative Lists: The Theatre and Aqueducts of the Ancient City of Aspendos, https://whc.unesco.org/en/tentativelists/6036/


Akveduktin raunioilla oli turkkilaisia rouvia kauppaamassa tuoretta appelsiini- ja granaattiomenamehua sekä käsitöitä ja muita matkamuistoja. Juttelimme rouvien kanssa hetken, sekalaisesti englannin ja turkin kieltä käyttäen. Rouvat tarjosivat maistiaisia juuri puista poimituista appelsiineista, antoivat lahjaksi onnea tuovan nazar-silmän ja toivottivat tervetulleiksi pian myös uudelleen. Kalkkunat, kukot ja kanat tepastelivat alueella sekä mantelipuu oli komeassa kukassa.


Eurymedon-silta

Matkalla näimme kyltin Selçuklu Köprüsü ja pysähdyimme vielä roomalaisella sillalla. Silta tunnetaan myös nimellä Belkıs tai Vanha silta. 225 metriä pitkä silta rakennettiin Rooman valtakunnan aikana ja se ylittää Köprüçay-joen, jota pitkin pääsi purjehtimaan aikoinaan Aspendoksen kaupunkiin. Antiikin aikoina Köprüçay tunnettiin nimellä Eurymedon-joki. 


Silta tuhoutui maanjäristyksissä ja selzukit rakensivat uuden sillan vanhan sillan perustalle 1200-luvulla. Siltaa on kunnostettu myös vuosina 1996-1998.


Tänne ei ollut kevät vielä yltänyt. Jokea reunustavat puut olivat vielä lehdettöminä ja taustalla siinsivät lumiluippuiset vuoret.


14 kommenttia:

  1. Aspendoksen amfiteatteri näyttää todella näyttävältä. Amfiteattereista itselleni on tuttu ainoastaan Colosseum ja tuo Aspendoksen amfiteatteri näyttää tosiaan ehkä vielä hienommalta. Aika hurjan näköisiä muuten nuo kalkkunat! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rooman Colosseum onkin se kuuluisin ja suurin, itse en ole siellä päässyt koskaan käymään. Näitä pienempiä teattereita on tämä entinen Rooman valtakunnan alue pullollaan.
      Ja kalkkunat eivät ehkä ole mitään maailman kauneimpia eläimiä, mutta komeita isoja lintuja ne ovat. Emäntä tuli katsomaan löytyykö repusta sille mitään annettavaa ja isäntä tuli sitä sitten komentamaan. Erikoista ääntä pitävät, kulukulukulukulu :D

      Poista
  2. Tämäpä oli mukava postaus ja toi mieleen käyntimme Aspendoksessa kesällä 1994. En muista, että meille olisi silloin kerrottu sen olevan parhaiten säilynyt amfiteatteri. Hienot kuvasi tuovat hyvin esiin kauniit yksityiskohdat. Omista paperikuvista blogiin tallennetut kuvat eivät yksityiskohtia näytä. https://matkustelua.blogspot.com/2006/11/1994.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eila, kiva katsella vanhoja valokuvia Turkista. Taisi siellä vilahtaa Aspendoksen amfiteatterin lisäksi myös tuo vanha silta ennenkuin sitä kunnostettiin 1996-1998.

      Itsekin olen joskus 1990-luvun alkupuolella matkaillut täällä Turkissa ensimmäistä kertaa, mutta siltä matkalta ei ole paljon kuvamateriaalia.

      Poista
  3. Perusteellisesti taustoitettu, kauniisti kuvattu. Kiitos.

    VastaaPoista
  4. Todella upea amfiteatteri ja kauniita yksityiskohtia! Täytyy laittaa tämäkin paikka listalle Turkin seikkailuja varten. Hauska sattuma tuo kuvausryhmä, mekin ollaan satuttu pariin kertaan kuvauspaikalle, muistaakseni ainakin Tsekin Kutna Horassa ja Mexico Cityssa, mutta ei tullut koskaan selvitettyä mitä siellä oli tekeillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa laittaa listalle :) Saa nähdä selviääkö meille koskaan mitä Aspendoksessa kuvattiin.

      Poista
  5. Piti klikata juttuun - ja jopa tsekata netistä, että onko se parhaiten säilynyt amfiteatteri juuri tämä, taitaa se olla - oman El Jem -kokemuksen takia. Tunisian El Jemin eräänlainen hienous oli, että siellä oli, jopa aikaan ennen koronaan, niin vähän ihmisiä, että paikkaan sai tosiaan uppoutua itsekseen ja melkein yksinään. Tämä amfiteatteri taitaa jäädä näkemättä, Turkki ei taida vähän aikaan olla "listoillamme", ei edes hienon amfiteatterin takia :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aspendosta on monessa eri lähteessä tituleerattu maailman parhaiten säilyneeksi antiikin aikaiseksi teatteriksi, mm. UNESCOn sivuilla, niinpä uskalsin niin väittää blogikirjoituksessanikin :) Kävin kurkkaamassa millainen tuo El Jemin teatteri on ja upealta näyttää. Vähän eri kokoluokkaa kuin Aspendos.

      Poista
  6. Onpas se kertakaikkiaan vaikuttava näky! :) Historialliset kohteet kiinnostavat aina, erityisesti tällaiset. Todella mielenkiinnolla odotellaan sitten mitä elokuvaa siellä on kuvailtu, mies tuossa jo heitti ilmoille että Mission Impossiblea ainakin kuvataan parhaillaan, heh. Täytyy olla tarkkana tulevia leffoja ja muita katsellessa, josko vaikka osuisi silmään. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, olisipa hurjaa, jos sieltä olisi joku Mission Imbossible tulossa :D Saattaa kyllä olla myös joku paikallinen produktio, parkkipaikalla olleet autot olivat enimmäkseen Istanbulin alueen kilvissä, mutta henkilö, jolta kysyimme puhui kyllä hyvää englantia, hmm... ;)

      Poista
  7. En ole koskaan tällaisesta paikasta kuullut ja amfiteatterihan on todella hieno ja upeasti säilynyt! Myös akvedukteista tykkään, ne on hienoja esimerkkejä roomalaisten insinööritaidoista. Niiden koko hämmästyttää vielä nykyajan rakennusten rinnallakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina se jaksaa hämmästyttää kuinka siihen aikaan ja silloisilla menetelmillä on saatu rakennettua noin huikeita rakennelmia, jotka ovat pystyssä vielä lähes 2000 vuoden päästäkin.

      Poista