maanantai 28. joulukuuta 2015

Babbel – kielen opiskelua verkossa



Lähtö lähenee ja turkin kieli on jo vaipunut aika hyvin unholaan. Joulun ja välipäivien aikana olen yrittänyt palautella sitä taas mieleeni Babbelin verkkokurssien avulla.

Syksyllä aloitin turkin kurssin Vantaan aikuisopistossa ja sen lisäksi jatkoin harjoituksia Babbelin avulla. Babbel olikin hyvä tuki, kun aikuisopiston kurssi oli hieman haastava minun oppimistyylilleni. Kuten kielikursseilla yleensäkin, painotettiin siellä alussa paljon kielioppia. Viikossa puolentoista tunnin aikana ei puhuttu yleensä kuin lause tai pari. Itse taas koen, että oppisin uutta kieltä paremmin puhumalla enemmän. Opettelemalla ensin yksinkertaisia lauseita ja sanoja, minun on helpompi ymmärtää kielioppiakin, kun voin peilata kielioppisääntöjä jo opittuihin lauseisiin.



Haastavaksi kurssin teki myös se, että kurssilla käytettävät kirjat olivat kokonaan turkiksi. Oman aikansa vei siis ensin sanojen kääntäminen, jotta ymmärsi edes mistä oli kyse ja mihin kysymykseen pitäisi vastata. Kurssi olisi jatkunut vielä kevätkaudella, mutta sattuneesta syystä en pääse kevään kursseille osallistumaan. Toivon oppivani kieltä nopeammin paikan päällä, kun asustelen pari kuukautta Turkissa. Kannan mukanani yleensä pientä muistikirjaa, johon kirjailen ylös kuulemiani sanoja ja ystäviä tavatessani kyselen heiltä mitä ne tarkoittavat. Pyydän usein ystäviäni myös kirjoittamaan muistiooni sanoja tai lauseita, joita haluan opetella.



Babbel toimii mielestäni hyvin kielen alkeiden opettelussa. Verkkopalvelun avulla opetellaan pieniä osa-alueita kerrallaan ja toistojen kautta niitä tankataan jäämään päähän. Pieniä kursseja löytyy alkeiskurssien lisäksi vielä erikseen esimerkiksi kieliopista, numeroista ja oikeinkirjoitussäännöistä sekä perussanastoa erilaisten teemojen mukaan, kuten loma, ruoka ja juomat, koti ja käytännöllinen arjen sanasto. Kursseilla opetellaan erilaisten pienten tehtävien avulla kuullun ymmärtämistä, lukemista ja kirjoittamista. Kytkemällä mikrofonin päälle voi harjoittaa myös omaa puhettaan ja lausumista. Testasin myös muita kielikursseja netissä, kuten Duolingo ja WordDive, mutta tykästyin eniten Babbeliin, joka tuntui kaikkein toimivimmalta ratkaisulta minulle.

Babbelin kautta voi opetella turkkia, espanjaa, ranskaa, saksaa ja monia muita kieliä. Palvelussa on kuukausimaksu, joka vaihtelee laskutusjakson mukaan. Halvimmillaan kuukausimaksu on vuoden laskutusjaksolla 4,95 €/kk. Samalla hinnalla käyttöönsä saa myös mobiiliversion, jolla on kätevä käyttää luppoaika hyväksi vetäisten jonkun pikaisen kurssin, esimerkiksi bussimatkalla. Palveluun rekisteröitymisen jälkeen saattaa sähköpostiin tupsahtaa erilaisia aloitustarjouksia. Itse nappasin tarjouksen, jolla sain opiskeluaikaa puoli vuotta kolmen kuukauden hinnalla.

Rekisteröitymällä Babbeliin oheisen linkin avulla saat kokeilla palvelua viikon verran ilmaiseksi:
» Kokeile Babbel-kielikursseja viikko ilmaiseksi

maanantai 21. joulukuuta 2015

Turkin matkaan valmistautumista

Lähtiessäni nyt hieman pidemmäksi aikaa matkalle aloin selvittelemään normaalia perusteellisemmin mitä kaikkea matkaan lähtö vaatii. Talven pimeyden ja viimojen painaessa päälle punoin matkasuunnitelmiani takkatulen loimussa ja turkkilaisen teekupposen äärellä. Lentojen ja majoituksen selvittelystä kirjoittelin jo aikaisemmassa kirjoituksessani: Talvea pakoon.

Syksyn verkkainen vaihtuminen talveen ei ole ensinkään hullumpaa aikaa. Se on turvaamisen ja huolehtimisen aikaa, se on aikaa jolloin itse kukin kerää talven varalta niin suuria varastoja kuin suinkin. Tuntuu hyvältä kerätä omaisuutensa aivan likelle itseään, koota ajatuksensa ja kääriytyä lämpöönsä ja kaivautua kaikkein perimmäiseen koloon, turvallisuuden keskipisteeseen, missä voi puolustaa kaikkea mikä on tärkeätä ja arvokasta ja ikiomaa. Sitten saavat pakkaset ja pimeys ja myrskyt tulla minkä ehtivät. Ne haparoivat ovia ja etsivät aukkoa josta päästä sisään, mutta se ei onnistu, kaikki ovet ovat lukitut, ja niitten takana istuvat ne jotka ovat ajoissa osanneet pitää varansa ja nauravat lämpimässä ja yksinäisyydessä.

- Tove Jansson, Muumilaakson marraskuu
 

Rokotukset

Täytyy myöntää, että omat rokotukseni ovat aika retuperällä. Kävin marraskuussa ottamassa kausi-influenssa rokotteen ja sen myötä innostuin selvittelemään vähän muitakin rokotuksia. Kovin helppoa siitä ei ole tehty. Jäykkäkouristuksen muistan ottaneeni tässä kymmenen vuoden sisällä, jouduttuani koiran hampaisiin, mutta siitäkään en mitään dokumenttia onnistunut löytämään. Työterveyteni tarjoaja taas on muuttunut pariin otteeseen, eivätkä rokotetiedot ole kulkeneet mukana ja rokotekortin olen itse onnistunut hukkaamaan jo aikapäiviä sitten.

Kotikaupungissani Vantaalla matkailijoiden perusrokotukset saa julkisen terveydenhuollon puolella omalta terveysasemalta. Terveysasemilla hoidetaan Euroopan matkakohteisiin sekä kaukomaiden yleisimpiin turistikohteisiin tarvittavat rokotukset, joita ovat jäykkäkouristus-kurkkumätärokotus, poliorokotus, MPR (tuhkarokko-vihurirokko-sikotauti) ja hepatiittirokotukset. Vantaalta löytyy parilta terveysasemalta myös kätevä matkailijoiden rokotusvastaanotto, josta saa lisäksi matkailijoiden erityisrokotteita (mm. keltakuumerokotus ja resepti malarianestolääkitykseen).
» Vantaa: Matkailijoiden rokotusvastaanotto

Monilla yksityisillä lääkärikeskuksilla on myös omat matkailuklinikkansa, jossa tehdään henkilökohtainen suunnitelma tarvittavista rokotuksista, esim. Terveystalon Rokotus- ja MatkailuKlinikka ja Aava Matkailuklinikka, jonka sivuilta löytyy myös rokotushinnastoa.

Matkailijoiden terveysopppaassa kaikille Turkkiin matkaaville suositeltava rokotesuoja on kurkkumätä-jäykkäkouristus, MPR (tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) ja hepatiitti A. Riskinarvion perusteella harkittava rokotesuoja on taas hepatiitti B, lavantauti ja kausi-influenssa.
» Matkailijan terveysopas: Turkkiin suositeltava rokotesuoja

Myös Rokote.fi:stä löytyy matkailijan rokoteopas, josta voi tarkistaa maakohtaiset rokotussuositukset.
» http://www.rokote.fi/matkailijan-rokoteopas/maat/turkki/
 

Matkustusilmoitus

Ulkoministeriö suosittelee varsinkin omatoimimatkailijoita tekemään ministeriölle matkustusilmoituksen ennen matkaa, etenkin jos on matkaamassa riskialttiille alueelle. Turkissa sellaisia alueita on tällä hetkellä erityisesti Kaakkois-Turkissa sekä Syyrian ja Irakin rajan tuntumassa. Pakettimatkalaisten tiedot kulkeutuvat ministeriöön yleensä matkanjärjestäjän kautta, mutta matkustusilmoituksen voi halutessaan tehdä kaikista ulkomaan matkoista.

Matkustusilmoituksien ansiosta ulkoministeriöllä on tiedossa maailmalla matkaavat suomalaiset ja heihin saadaan tarvittaessa yhteys hätä- tai kriisitilanteissa. Sellaisia voivat olla esimerkiksi luonnon järjestämät yllätykset; maanjäristykset, tsunamit ja tulivuorenpurkaukset. Nyt kun monessa maassa eletään levottomia aikoja, voidaan matkustusilmoitusjärjestelmän kautta varoittaa myös akuutista terrori-iskun uhasta. Esimerkiksi marraskuussa Pariisin terrori-iskujen aikaan kaupungissa olleille suomalaisille saatiin nopeasti välitettyä ohje pysytellä sisällä.

Matkustusilmoituksen voi tehdä helposti netissä tai tekstiviestillä.
» Ulkoasiainministeriön matkustusilmoitus
 

Matkavakuutus

Aikaisemmin käytössäni oli määräaikainen matkavakuutus, mutta alettuani matkustelemaan useammin vaihdoin käyttööni Ifin jatkuvan Matkavakuutuksen, joka on voimassa vuoden kerrallaan. Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kunkin yksittäisen Suomesta alkavan matkan alkamisesta, joten parin kuukauden pituiselle matkalleni minun piti hakea lisäksi määräaikaista Matkavakuutusta matkan 45 vuorokautta ylittävälle ajalle. Meillä on myös kotivakuutus, joten olemme If Keskittäjäasiakkaita, muutoin määräaikaisen Matkavakuutuksen hakeminen ei olisi onnistunutkaan.
» If Matkavakuutus
 

Passi

Ulkoasiainministeriön matkustustiedotteesta löytyy viimeisimmät tiedot mitä passista kannattaa kurkata ennen matkaa. Esimerkiksi se, että Turkkiin matkaavan passin tulee olla voimassa 5 kuukautta maahan saavuttaessa ja passissa on oltava vähintään yksi tyhjä sivu Turkin viranomaisten maahantulo- ja maastapoistumisleimoja varten. Leimoja Turkissa kytätäänkin tarkasti, koska turistina voi viipyä maassa korkeintaan 90 vuorokautta puolen vuoden aikana. Päivien laskeminen onkin sitten ihan oma taiteenlajinsa, johon minun pitää perehtyä vielä tarkemmin. Varsinkin mikäli mielin kahden kuukauden jälkeen vielä palata Turkkiin.
» Ulkoasiainministeriön matkustustiedote Turkkiin
 

Matkakassa kirpputorilta

Matkaan valmistauduin myös vuokraamalla itselleni kirpputoripöydän ja raahaamalla sinne ylimääräisiä tavaroitani myyntiin. Ylimääräisistä tavaroista luopuminen on jokseenkin vapauttavaa. Sain niillä kerrytettyä matkakassaani ihan mukavasti ja kertyneillä tuloilla sain kuitattua hyvän osuuden lentolippujen kuluista.

lauantai 21. marraskuuta 2015

Talvea pakoon



Töideni loppumisen myötä avautui kerrankin elämässäni tilaisuus paeta Suomen kylmää ja pimeää talvea. En ole mikään talven suuri ystävä, joten tarrasin tilaisuuteen kaksin käsin. Tukikohdakseni päätin ottaa tutun ja turvallisen Alanyan, josta käsin voin mahdollisesti tehdä reissuja muuallekin Turkkiin. Talvikausihan Turkissakin on, mutta etelärannikolla talvi vastaa lähinnä Suomen kesää; lämpöä noin parikymmentä astetta ja sateista. Talvi, mutta ainakin huomattavasti lämpimämpi ja vähälumisempi kuin täällä kotimaassa.

Aloitin tutkimalla lentoja, joita silmäilin ensin Momondon kautta. Turistikauden ulkopuolella suoria lentoja Gazipasan kentälle ei ole oikein tarjolla, mutta välilaskun kautta sinne pääsee. Myös Antalyan kentälle pääsee sekä suoraan että muutaman mutkan kautta. Yksi halpa vaihtoehto on esimerkiksi Pegasus-lentoyhtiö, joka lentää sekä Antalyaan että Gazipasaan Ruotsin puolelta Arlandasta. Yhdensuuntaisen lennon voi sieltä saada jopa alle 50 eurolla. Norwegian taas näytti tarjoavan lentoja Helsingistä Arlandaan halvimmillaan 29 eurolla.



Jätin ajatuksen lennoista hautumaan ja seuraavaksi aloin tutkimaan majoitusta. Momondo.fi hakee hotelleja mm. Booking.comin ja Ebookers.fi:n kautta. Turistikauden ulkopuolella hotelliasuminen olisi hyvin edullista, esimerkiksi 13 euroa yö, halvimmillaan bongasin jostain hotellin jopa seitsemällä eurolla yö. Halusin tällä kertaa kuitenkin kodinomaisempaa asumista, mm. oman keittiön ja pyykkikoneen, joten aloin tutustumaan vuokra-asuntojen tarjontaan. Oman asunnon hyviin puoliin kuuluu ehdottomasti myös se, että vieraiden tuonti on sallittua, toisin kuin hotelleihin. Sen myötä aloinkin houkuttelemaan myös ystäviäni talvilomalle Alanyaan. Vuokra-asunnon etsintään valjastin avukseni paikalliset ystävät ja vinkin kiinteistönvälittäjästä sain myös Alanyassa toimivan Alanya Finliler Derneği (AFD) -yhdistyksen kautta. Yhdistyksen kanssa aloitin yhteistyön jo aiemmin syksyllä ja toivon saavani sieltä hyödyllisiä kontakteja ja tietoa Alanyasta sekä lomailua että mahdollista pidempääkin oleskelua silmällä pitäen.

Viettäessäni ensimmäistä päivää kotona ilman töitä, varasin itselleni asunnon Alanyasta kahdeksi kuukaudeksi. Tarkoituksena on ottaa kunnon irtiotto oravanpyörästä ja miettiä rauhassa tulevaisuuden suunnitelmia. Edullisimman asunnon irtiottoani varten löysin lopulta Alanyan vuokra-asunnot nimisen firman kautta, jota pyörittää paikallisen ystäväni kaverin suomalainen vaimo. Pia Ratia-Ezgin on vieraskynäilijänä kirjoittanut loma-asunnon vuokraamisesta kirjoituksen Turkkitieto.com -sivustolle. Kirjoituksessa Pia kertoo lisää vuokra-asunnon hyviä puolia ja muita asioita, joita on hyvä ottaa huomioon omaa asuntoa vuokratessa: Vuokra-asunto loman ajaksi?

» Alanyan vuokra-asunnot, www.vuokralanya.fi
» Alanyan vuokra-asunnot Facebookissa



Julkaisussa käytetyt kuvat otettu Alanyan Kale-linnoitukselta syyskuussa 2014. 

perjantai 13. marraskuuta 2015

Breath, trust, let go



YT-neuvottelut työpaikallani saatiin päätökseen ja näissä ajatuksissa sovin työnantajani kanssa työsuhteeni päättämisestä.

Kahdeksan viikkoa kestänyt piinaava odotus irtisanomisuhan alla päättyi. Kahdeksan viikkoa tunteiden vuoristorataa toivosta epätoivoon. Yrittäen pitää lippua korkealla, selviytyä huumorin avulla, välillä lamaantuneena ja varmana omasta lähdöstään. Tsemppausta, epätietoisuutta, tarpeettomuuden tunnetta ja spekulaatioita. Unettomia öitä ja ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Varovaisia varasuunnitelmia tulevaisuuden varalle. Kahdeksan viikkoa virran vietävänä, numeroina tilastoissa, joita korkeammalla taholla pyöriteltiin. Päätöksen teko oli muiden käsissä eikä sen lopputulokseen voinut omilla toimillaan juurikaan enää vaikuttaa. Se epätietoisuus oli ehkä vaikein pala purtavaksi tällaiselle muutosherkälle ja turvallisuushakuiselle ihmiselle, joka tuntosarvet pystyssä aisti ja imi ympäröiviä tunnelmia erityisen herkästi.

Päätöksen jälkeen ensimmäisenä iski helpotus piinaavan odotuksen päättymisestä. Tässä se nyt oli. Päätös on tehty. Enää ei tarvitse jännittää ja pelätä. Pääsen toteuttamaan varasuunnitelmiani. Sitten tuli luopumisen haikeus. Lopulta suru ja kiukku.

Ensimmäiset kyyneleet vieritin työkavereilleni. Mahtavaa tiimiä ja niitä tyyppejä tulee todella ikävä. Osa ihmisistä on tullut elämääni jäädäkseen, eivät he mihinkään poistu, mutta tuntikausia arjestani en tule enää heidän kanssaan viettämään.

Sitten haikein mielin katkaisin napanuorani "lapseeni", jota olen yli kahdeksan vuotta kasvattanut pienestä startupista menestyväksi tuhansien asiakkaiden palveluksi. Kahdeksan vuotta elänyt ja hengittänyt mielessäni yksi palvelu. Imenyt ajatuksia ja ideoita omaan päänsisäiseen ideapankkiini yötä päivää. Ja nyt yllättäen löydänkin itseni tyhjentämästä työpöytääni ja kaappejani. Heittämästä roskiin muistoja kahdeksen vuoden ajalta. Käyden läpi ja dokumentoiden seuraajilleni keskeneräisiä töitäni, joista monia olisin halunnut olla vielä mukana toteuttamassa. Kuinka osaankaan päästää niistä irti?

Uusi elämä odottaa. En vielä tiedä millainen. Yli 15 vuotta olen tehnyt töitä putkeen, ilman kesälomaa pidempiä taukoja. Se työn täyttämä arki, jota olen elänyt koko aikuiselämäni on nyt loppu, ainakin toistaiseksi. Se tuntuu oudolta, vapauttavalta ja jopa pelottavalta. Varsinkin jos sattuu olemaan tällainen turvallisuushakuisen ihmisen perikuva. Mutta nyt on minun vuoroni heittäytyä ja hypätä pois oravanpyörästä. Hengähtää hetki miettien mitä haluan tulevaisuudelta. Etsiä uusia suuntia elämään, johon en aina ole ollut täysin tyytyväinen. Koko maailma on avoin. 

Aivan ensimmäisenä taidan tarttua siihen mahdollisuuteen, että minun ei tarvitse viettää kylmää ja pimeää talvea Suomessa. Katsotaan mihin se tie vie ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Oymapinarin pato ja Green Canyon





Vielä monien lomareissujen jälkeen Alanyan lähistöltä löytyy uutta nähtävää. Tällä reissulla otin suunnan Manavgatiin päin, Taurus vuoristossa sijaitseville Oymapinarin padolle ja Green Canyonille.

Vuonna 1984 valmistunut pato oli valmistuessaan Turkin suurin ja nykyäänkin vielä viidenneksi suurin. Sen taakse on muodostunut kaunis smaragdinvihreä järvi, jota reunustavat jylhät kallionrinteet.





Alanyasta bussimatka padolle kesti noin tunnin verran. Aluksi Manavgatiin ja sieltä kiemurtelevia vuoristoteitä mäntymetsien halki ylemmäs vuoristoon. 185 metrin korkeuteen kurkottelevalla padolla siirryimme veneeseen ihailemaan kanjonin huikeita maisemia järveltä käsin.





Retkeen kuului myös lounas, joka nautittiin järven rannalla olevassa ravintolassa. Ravintolalle kivuttiin rannasta aika monta rappusta, joten heikkojalkaisimmille retki ei välttämättä sovi.





Veneretkellä kierreltiin 7 kilometriä pitkää kanjonia ja pysähdyttiin lounaan lisäksi pari kertaa myös auringonottopaikoille, joissa oli uintimahdollisuus.





Kyseessä oli koko päivän retki. Bussi tuli hakemaan minut hotelliltani aamulla kello kahdeksan jälkeen ja palautti hotellille iltapäivällä viiden aikaan. Veneellä tästä ajasta kului yhteensä noin neljä tuntia, lounaspysähdys mukaan luettuna.

Retken hinta Alanyasta paikallisilta retkenjärjestäjiltä ostettaessa pyörii 40 euron tietämissä. Itse ostin retkeni Daphne Travelsin kautta, jonka toimisto löytyy Alanyasta Atatürk Bulevardin varrelta:
» Daphne Travels, www.facebook.com/daphnetravel
 

lauantai 10. lokakuuta 2015

Oban markkinat



Kierrettyäni aikaisemmilla reissuilla jo Alanyan tiistai- ja perjantaimarkkinat sekä Manavgatin markkinat suunnistin tällä kertaa markkinoille Obaan, jotka järjestetään maanantaisin (Oba Pazarı Pazartesi).



Hyppäsin Ataturk bulevardilta bussiin numero 1 (bussi 101 kulkee sinne myös), annoin kuskille pari liiraa ja kerroin olevani menossa Oba bazaarille. Kuski jätti minut kyydistä Alanyan itäisellä rannalla, rannan numero 10 kohdalla. Siitä tepastelin sisämaahan päin, jossa kadut hyvin nopeasti alkoivatkin täyttyä erilaisilla markkinakojuilla.







Oban markkinoilta löytyy tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, mutta niiden lisäksi monta kujaa vaatekojuja. Vaateshoppailun ystäville Oban markkinat ovatkin siis Alanyan tiistai- ja perjantaimarkkinoita antoisammat. Tuoreista granaattiomenoista ja appelsiineista puristettua mehua hörppien ihmettelin markkinavilinää, mutta mitään ostoksia ei tullut tehtyä, vaikka tuoreet hedelmät kovasti näkö- ja makuhermoja kutkuttelivatkin.



Muita markkinoita Alanyan lähistöllä, joissa olen käynyt ja kirjoittanut blogiini:
» Maanantaina ja torstaina markkinat Oban lisäksi Manavgatissa 
» Tiistaina markkinat Alanyan kauppahallin (Toptancı Hal) luona
» Torstaina markkinat Oban vieressä Tosmurissa
» Lauantaina markkinat Oban vieressä Cikcillissä

perjantai 9. lokakuuta 2015

Turkin kurssilla

Turkin matkoillani olen opetellut turkin kieltä sanan sieltä ja sanan täältä. Perustervehdykset ja tutustumisrituaalit. Yrittänyt tankata ravintola- ja kaupantekosanastoa sekä numeroita.

Tänä syksynä päätin lähteä syventämään lisää sanavarastoani ja osallistuin Vantaan aikuisopiston Turkin alkeet -kurssille. Kurssilla opiskellaan vuoden verran kerran viikossa turkin kielen ja Turkin kulttuurin perusteita. Harjoitellaan arkipäivän yksinkertaista sanastoa sekä harjoitellaan keskustelua ja kehitetään kykyä ymmärtää puhetta ja tekstiä. Minun tavoitteeni on oppia hieman puhumaan, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Silloin voisin laajentaa reviiriäni myös turistialueiden ulkopuolelle. Turkissa riittäisi niin paljon nähtävää.

Kielen perusteiden tunteminen tuo minulle turvaa vieraassa maassa, ollessani kuitenkin kohtuullisen turvallisuushakuinen ihminen ja siksi myös kohtuullisen arka matkailija. Ihmiset ovat erilaisia, toiset tykkäävät löytää aina jotain uutta, hyppäävät pää edellä virran vietäviksi, ovat sponttaaneja ja sulattavat muutokset paremmin. Minä taas jämähdän helposti samoihin asioihin ja paikkoihin. Vaikkakin itse käyttäisin "jämähtäminen" termin sijasta mielummin sanoja perehtyminen ja sitoutuminen. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, ja etenkin työelämässä, yritän etsiä jotain suuntaa ja kiintopisteitä. Jotain tuttua. 

Joten syyskuussa, kun työpaikallani YT-neuvottelut pamahtivat omalle kohdalle, oli aika lähteä tuulettamaan päätä "kielimatkalle" tuttuun ja turvalliseen paikkaan Turkin auringon alle.
 

tiistai 6. lokakuuta 2015

Bastionin tunnelit (Bastionide käigud)





Viikonloppuloma Tallinnassa päätettiin tutustumalla Tallinnan vanhan kaupungin maanalaisiin käytäviin.

Muutama vuosi sitten yritimme päästä tutustumaan tunneleihin, mutta käytäviin pääsee vain opastetuilla kierroksilla, jotka olivat silloin jo täynnä. Päädyimme tuolloin ihmettelemään Tallinnaa Kiek in de Kök -tornista, joka sijaitsee tunneleiden sisäänkäynnin yhteydessä. Emme saaneet nytkään aikaiseksi varata kierrostamme etukäteen, mutta onneksi kierrokselle oli vielä paikkoja. Jos haluaa siis varmistaa pääsynsä kierrokselle, kannattaa paikat varata jo ennakkoon.





Ennen tunneleihin sukeltamista katsottiin video Tallinnan ja tunneleiden historiasta. Bastionin tunnelit rakennettiin 1600-1700 luvulla. Käytäviä käytettiin sotilaiden, ammusten ja muiden varusteiden suojaamiseen sekä piilottamiseen vihollisilta.




Tunnelit ovat toimineet pommisuojana maailmasotien aikaan ja niistä ajoista oli myös pieni videoesitys kierroksen varrella. Sittemmin tunnelit ovat tarjonneet suojaa myös punkkareille ja asunnottomille, jotka viettivät aikaa ja asustelivat autioiden käytävien suojissa, ennenkuin ne kunnostettiin ja otettiin museokäyttöön.




Kierroksen loppuun kuului vielä mielestäni kohtuullisen turha "matka tulevaisuuteen", jossa matkattiin modernilla junalla ihmettelemään mitä kaikkea tulevaisuus mahtaa tuoda tullessaan ja miten Tallinnan kaupunkia tullaan vielä mahdollisesti rakentamaan.

» Kiek in de Kök & Bastion tunnels, www.linnamuuseum.ee
 

maanantai 14. syyskuuta 2015

Vesipiiputtelua Tallinnassa

Vesipiippubaareissa käynniltä ei voi säästyä, kun mieheni on mukana matkassa. Niin kävi myös Tallinnassa, jossa on Suomea edistyneempi vesipiippukulttuuri.

Tämä Tallinnan vanhasta kaupungista löytynyt Popular oli oikein miellyttävä paikka, jossa oli kunnon vesipiippu ja kattava valikoima erilaisia makuja.

» Cafe och Bar Popular, www.facebook.com/cafepopular

Täysin samaa ei voi sanoa viereisestä Lounge Deja Vusta, jossa kävimme edellisenä päivänä pyörähtämässä. Itse kyllä ihastuin paikan drinkkivalikoimaan, ottamani rasberry cream oli vähän liiankin hyvää. Paikassa olisi tarjoiltu myös sushia, jota en ehtinyt kuitenkaan maistamaan. Sushia ja shishaa, mikä täydellinen paikka. Harmi, ettei vaaleanpunainen piippu tehnyt mieheeni kuitenkaan oikein vaikutusta.

» Lounge Deja Vu, www.dejavu.ee 

Muita vesipiippubaareja ei ehditty parin päivän aikana testaamaan. Mitä paikkoja sinä suosittelisit?