Sushilla Alanyassa

Sushin ystävillekin löytyy Alanyasta hyviä ruokapaikkoja, tässä muutama vinkki. Turkkilaiset itse tuntuvat vierastavan raa'an kalan syömistä ja kovin moneen turkkilaiseen sushin ystävään en olekaan törmännyt. Punainen lohi on tuontitavaraa, joten sushin herkuttelu on myös verrattain kallista muihin Alanyan ruokapaikkoihin verrattuna.

Grazy Horse

Grazy Horsen löydät sataman bazaari alueelta ja illan edetessä siellä voi seurata kuinka yöelämä herää eloon ja ruokaravintola muuntautuu pubiksi, jossa on tarjolla myös vesipiippuja ja kattobaari. Sushin lisäksi Grazy Horse mainostaa itseään myös pihviravintolana.

» Grazy Horse, crazy-horse-steak-sushi-premium-bar.business.site
» Grazy Horse Facebookissa

SushiCo

Sushin lisäksı SushiCo tarjoilee myös muuta japanilaista ja thai ruokaa. Myös kotiinkuljetuksella.
SushiCo sijaitsee Damlataksen Migroksen vieressä, vastapäätä kulttuuritaloa.

» SushiCo, www.sushico.com.tr/en/
» SushiCo Facebookissa
» SushiCo Instagrammissa

China Royal

China Royalin löydät Atatürk bulevardilta LC Waikikia vastapäätä ja nimensä mukaisesti se tarjoilee sushin lisäksi myös kiinalaista ruokaa.

» China Royal Facebookissa

Alanyan hevoskärryt – älä tue eläinrääkkäystä

Kavioiden kopse ja hevoskärryjen kilinä kuuluu jo kaukaa. Alanyan katuja pitkin viilettää koristeelliset hevosten vetämät kärryt kyydissään turisteja. Fayton eli hevosvaljakkoajelu palmujen reunustamilla kaduilla kuulostaa romanttiselta. Ei ole.

Facebookin Alanya-aiheisiin ryhmiin paukahtaa aika ajoin kuvia tai videoita katujen varsille kuukahtaneista hevosista. Ne eivät ole enää jaksaneet painaa pitkää päivää paahtavassa helteessä. Yksi viimeisimmistä tapauksista oli jaettu 18. elokuuta 2018 Facebookin avoimeen ryhmään ”ALANYA DUYARLI HAYVAN SEVERLER”.
Asiasta uutisoitiin laajasti myös paikallisissa uutisvälineissä:
» Yeni Alanya: Ata yapılan eziyet kamerada
» Alanya Adres: Alanya'dan tepki yağıyor: Fayton eziyetine son verin
» Kanal Alanya: "Alanya'da fayton yasaklansın"
» Gazete Alanya: Faytona koşulan at yol ortasına yığıldı, hayvanseverler isyan etti
» Son Dakika: Susuzluktan Yere Yığılan Atı Ayağa Kaldırıp Devam Eden Adama Sosyal Medyadan Büyük Tepki Geldi

Kesäisin Alanyassa on lämmintä iltaisinkin yli 30 astetta, päivisin auringossa lämpötila kipuaa lähemmäs 50 asteeseen. Hevoset paiskivat töitä seitsemänä päivänä viikossa, vailla vapaapäiviä. Hevoset juoksutetaan työpaikalleen kaupunkiin useamman kilometrin päästä, eikä niille päivän aikana tarjota riittävästi vettä tai ruokaa. Kunnon kenkiä niillä ei ole, vaan kavioiden pohjiin on naulattu palaset vanhoista autonrenkaista.

Useimmiten hevoset ovat vuokrahevosia. Ajuri on vuokrannut ne turistikauden ajaksi ja niistä revitään kaikki tehot irti. Ajuria harvemmin kiinnostaa hevosten hyvinvointi. Ainakaan riittävässä määrin. Raha on se joka ratkaisee. Vuokra pitää saada katettua ja lisäksi tuottoakin pitäisi saada. Lisäksi jokainen joka tuntee Alanyan liikennekulttuuria ymmärtää kuinka turvattomia hevoset ovat liikenteessä. Hevoskärryissä ei ole kunnon valoja, heijastimia Turkissa ei harrasteta.

Ylläolevissa kuvissa hevoset nimeltä Pamuk ja Sultan, Alanyan vanhoja katuhevosia, jotka Sari ja Nicole pelastivat aikoinaan varmalta kuolemalta. Pamuk oli ajettu niin loppuun, ettei se jaksanut enää edes seistä. Se oli jätetty roskakasaan kuolemaan, mutta ilmaiseksi ajuri ei siltikään siitä suostunut luopumaan. Hevoset saatiin keräystuloin ostettua turvaan ja hyvällä hoidolla ne saatiin toipumaan ja nykyään ne elelevät onnellisina, kaukana turismikeskuksesta.

Ylläoleva kuvan olen ottanut Istanbulista, Büyükadan saarelta, jossa ongelma on Alanyaakin suurempi. Istanbulissa hevoskärryjä vastaan on kampanjoitu jo vuosia. Siellä asiasta kampanjoi mm. eläinsuojeluyhdistys Haytap (www.haytap.org). Tutkimuksen mukaan valjakkokäyttö lyhentää hevosten elinikää jopa 90%. Hevosten arvioitu elinikä on 20 vuotta, mutta hevoset jotka työskentelevät kärryjä vetäen elävät vain noin kaksi vuotta. Istanbulissa kuolee vuosittain satoja hevosia, virallisten raporttien mukaan 400, todellisuudessa ehkä jopa tuplaten.
» Hürriyet Daily News: Use with carriages shortening horses’ life expectancy by 90 percent

Lotta Karoliina on myös kirjoittanut aiheesta blogiinsa:
» Lotta Karoliina: Prinssisaarten hevosvaljakot – älä tue eläinrääkkäystä

Lähdin kuvaamaan blogikirjoitusta varten Alanyan hevosvaljakoita ja katselin huolestuneena tätä hevosta, joka nuokkui väsyneenä kadunkulmassa Damlataksen alueella. Ottaessani näitä kuvia ajuri alkoi kyselemään onko minulla joku ongelma. Hän nyki hevostaan hereille ja alkoi selittämään, että ei se normaalisti ole tuollainen ja liikkuu hyvin. Todella toivoisin niin.

Älä tue eläinrääkkäystä! Väsyneet hevoset eivät kuulu Alanyan kaduille kärryjä vetämään. Valitse taksi tai bussi. Jos haluat tutustua kaupunkiin, tee se mielummin kaupunkijunan kyydistä. Tai mene ihastelemaan maisemia Alanyan köysiradalle.

Jos haluat yrittää vaikuttaa asiaan käy allekirjoittamassa vetoomus, jossa toivotaan, että Alanyan kaupunki ryhtyy kiireellisiin toimiin hevosten olosuhteiden parantamiseksi ja vaarojen poistamiseksi. Vetoomus luovutetaan Alanyan kaupunginjohtajalle myöhemmin tänä vuonna:
» Change.org: Better and safer conditions for horses working in front of carriages in Alanya

Kral Koyu Gazipaşassa

Luonnonkaunis Kral Koyu on loistava päiväretkikohde Alanyasta. 

Se on suojainen lahti, johon on luolamainen sisäänkäynti kallioiden läpi. Kral Koyu sijaitsee 23 kilometrin päässä Gazipaşasta ja 67 kilometrin päässä Alanyasta.

Isolta tieltä Kral Koyulle opastaa kyltti, jossa lukee "Antiochia Ad Cragum". Tie lähtee kiemurtelemaan ylös vuoren rinnettä, korkeimmillaaan 300 metriä meren pinnan yläpuolelle. Ylhäältä avautuvat upeat maisemat merelle, josta tie laskeutuu alas banaaniviljelysten läpi. Parkkipaikalta näkyy jo hienosti Kral Koyu, joka suomeksi käännettynä tarkoittaa Kuninkaan lahtea. Alueella sijaitsee myös antiikin aikaisen kaupungin rauniot.

Parkkipaikalta on vielä jonkun verran kävelymatkaa alas pitkin kivistä polkua, joten retkeen kannattaa varautua kunnon kävelykengillä.

Paikka oli paljon kauniimpi ja suurempi kuin olin näkemieni kuvien perusteella kuvitellut sen olevan. Kävimme pulahtamassa lahden kirkkaassa vedessä ja istuskelimme rantakivikossa kuumasta päivästä nauttien ennenkuin aloimme kipuamaan taas takaisin autolle.

Syrjäisen sijaintinsa vuoksi kohde on ollut jokseenkin tuntematon turisteille, mutta viime aikoina paikkaa on tuotu enemmän ihmisten tietoisuuteen ja sinne on alettu järjestää enenevissä määrin myös retkiä.

Pamukkale ja Hierapolis

Pamukkale

Pamukkale on yksi maailman hämmästyttävimmistä luonnonmuodostelmista. Se sijaitsee Denizlissä, Turkin lounaisessa sisämaassa ja siellä vierailu on ollut haaveissani jo pitkään. Kesäkuussa minulle avautui mahdollisuus päästä mukaan ihailemaan tätä kuuluisaa puuvillalinnoitusta (pamuk tarkoittaa turkiksi puuvillaa ja kale linnaa, paikan nimi suomeksi käännettynä on siis puuvillalinna tai puuvillalinnoitus).

Pamukkale on Unescon maailmanperintökohde, jonka alueella on satoja kuumia lähteitä.
Tuliperäisen alueen mahtavat hohtavan valkoiset altaat ja kalliot ovat syntyneet tuhansien vuosien saatossa veden ja lämmön yhteisvaikutuksesta: sadevesi kulkeutuu alaspäin irrottaen samalla suoloja ja mineraaleja maaperästä. Syvemmällä vesi lämpenee ja nousee kohti maanpintaa. Maanalaisista lähteistä nouseva kalkki- ja mineraalipitoinen vesi on noin 35 asteista. Veden haihduttua kallioille jää jäljelle vain valkoinen kalkki, joka on värjännyt lähes 200 metriä korkean vuorenseinämän hohtavan valkoiseksi ja muodostanut valtavia porrasmaisia pylväitä sekä luonnonaltaita.

Pamukkale oli suosittu rentoutumispaikka jo antiikin roomalaisten aikaan. Lämpimistä altaista haettiin terveyttä ja parannusta erilaisiin vaivoihin. Terapeuttisen veden sanotaan auttavan sydän- ja verisuonitauteihin (kuten korkeaan verenpaineeseen, valtimonkovettumatautiin ja muihin valtimosairauksiin, laskimoiden vajaatoimintaan sekä suonikohjuihin), ihosairauksiin (kuten psoriaasikseen, ihottumiin, teini-iän akneen) ja reumaattisiin sairauksiin (kuten reumaan, krooniseen vyötärö- ja niskakipuun sekä fibromyalgiaan). Kalkki- ja mineraalipitoisen lähdeveden juomisen sanotaan taas auttavan mm. vatsa- ja suolistosairauksiin, ruoansulatushäiriöihin, osteoporoosiin, diabetekseen, kihtiin, munuaisten vajaatoimintaan sekä virtsa- ja munuaiskiviin.

Lisäksi altaissa kylpemisen sanotaan myös kaunistavan ja tuovan hyvää onnea. Siksi paikka on suosittu häämatkakohde, josta monet tuoreet avioparit tulevat hakemaan onnea yhteiselle taipaleelleen.

Vesi tuo jatkuvasti uusia mineraaleja maan uumenista, mutta jos kalliot eivät saa säännöllistä kalkkivesikylpyään ne alkavat tummumaan. Olin kyllä positiivisesti yllättynyt, että kalliot hohtivat valkoisina, eikä Photoshoppiin tarvinnut kuvien kanssa turvautua, kuten useissa internetin keskusteluissa uhottiin. Nykyään Pamukkale onkin suojeltu Unescon maailmanperintökohde, joten altaissa kylpemistä on rajoitettu. Avoinna on kuitenkin muutamia luonnonvesialtaita, joissa voi kylpeä ilmaiseksi.

» UNESCO: Hierapolis-Pamukkale, http://whc.unesco.org/en/list/485

Kleopatran allas

Alueelta löytyy myös Kleopatran allas, jossa voi uida samassa kristallinkirkkaassa lähdevedessä pientä maksua vastaan (kesäkuussa 2018 50 tl). Allas tunnetaan myös nimellä "Pamukkale Antique Pool". Kleopatran altaalle oman säväyksensä antavat 2000 vuotta vanhat marmoripylväät ja –lohkareet, jotka ovat päätyneet altaan pohjalle kuulemma maanjäristyksen seurauksena.

Hierapolis

Pamukkalen alueella sijaitsevat Hierapoliksen antiikkikaupungin rauniot ovat myös Unescon maailmanperintökohde. Hierapoliksen kultakausi oli 100- ja 200-luvuilla. Kaupunki mainitaan historiankirjoissa jo 183 eaa. ja Rooman valtakuntaan se liitettiin 133 eaa. Hierapolis oli uskonnollinen ja taiteellinen keskus, jossa parhaimmillaan asui yli 10 000 asukasta. Hierapolis tunnettiin myös urheilukilpailuiden pitopaikkana ja roomalaiset järjestivät teatterissa mm. taistelunäytöksiä.

Alue kärsi useista suurista maanjäristyksistä, mutta suuren maanjärıstyksen myötä 1300-luvulla kaupunki tuhoutui niin pahoin, että asukkaat hylkäsivät sen. Yksi alueen tärkeimmistä raunioituneista rakennuksista on teatteri, jonka Keisari Hadrianus rakennutti 100-luvulla. Teatteriin mahtui noin 15 000 katsojaa. Maanjäristyksissä pahoin kärsineestä teatterista löydettyjä esineitä on pelastettu Hierapoliksen museoon. Museo on rakennettu roomalaisen kylpylärakennuksen suojiin ja siellä on näytteillä Hierapoliksen alueelta löydettyjä patsaita, pylväitä, kolikoita ja käyttöesineitä. Museoon on erillinen sisäänpääsymaksu.

Teatterin alapuolelta löytyy Apollon temppelin rauniot. Apollo oli valon jumala ja Hierapoliksen tärkein jumala. 200-luvulla rakennetun temppelin paikan määräsi viereinen Plutonium -luola, joka oli myrkyllistä, hiilidioksidipitoista kaasua levittävä onkalo. Luola nimettiin aikoınaan tuonelan jumalhahmon Pluton mukaan ja siihen liittyy mielenkiintoisia tarinoita ja yhteyksiä kreikkalais-roomalaisen mytologiaan, joiden mukaan luola oli portti manalaan. Nykyään alue ei ole enää vaarallinen.

Arkeologien mukaan muinaisessa Hierapoliksessa on paikka, joka vastaa historiallisia kuvauksia helvetin sisäänkäynnistä. Kyseessä on luolan suu, josta tupruaa ilmoille myrkyllistä kaasua. Suuaukon vieressä on temppelin pylväiden raunioita, joissa olevissa kaiverruksissa on mainintoja manalan jumalista. 

» Yle uutiset: Arkeologiryhmä uskoo löytäneensä tarujen "helvetin portin" Turkista
» MTV3 Uutiset: Tutkijat uskovat selvittäneensä Turkissa sijaitsevan "Helvetinportin" mysteerin – "Härät, jotka ohjattiin sisään, raahattiin kuolleina ulos"

Hierapoliksessa on myös yksi maailman suurin nekropolis eli kuolleiden kaupunki, jossa on paljon erilaisia ja eri-ikäisiä hautamuistomerkkejä; tavallisten kansalaisten hautoja, rikkaampien sarkofagihautoja ja vanhoja kumpu- sekä perhehautoja.  Alueella on kolme hautausmaata, itäinen, eteläinen ja pohjoinen, joista suurin käsittää yli 1000 hautaa. Pamukkalen ollessa niin suosittu terveyskylpypaikka, monet vanhat ihmiset tulivat Hierapolikseen viettämään elämänsä ehtoopuolta, jonka vuoksı myös nekropolis kaupungin ympärıllä kasvoi niin laajaksi.

Pamukkalen retkelle pääsin Deturin matkassa. Detur järjestää Pamukkaleen päivän retkiä, jolloin viikon lomasta ei retkeen tarvitse tuhlata kuin yksi päivä. Pamukkaleen on matkaa Alanyasta yli 350 km, joten retki sisältää paljon autossa istumista, mutta se on kyllä sen arvoista, jos haluaa nähdä tämän yhden Turkin kuuluisimmista luonnonihmeistä. Retken hintaan sisältyi aamiainen, lounas ja päivällinen sekä retken aikana vierailtiin myös tekstiili outletissa sekä Onyx-kivitehtaalla.
» Matkatoimisto Detur, www.detur.fi