tiistai 23. syyskuuta 2008

Helsinki Design Week

Torstaina 25.9. se alkaa, Helsinki Design Week 2008.
Kaapelitehtaan Design Markettiin ainakin tekisi mieli mennä, mutta uskaltaakohan sinne näin pahassa sisustuskuumeessa, uutta kotia odotellessa mennäkään. Petolliseen aikaan tulossa tämä viikko. Muutama juttu on mielessä ja jos sellaisia löytyy niin en ehkä taaskaan voi vastustaa kiusausta...

Myös Show 100 -näyttely kuulosti mielenkiintoiselta.

www.helsinkidesignweek.com

lauantai 20. syyskuuta 2008

Uuteen kotiin

Olen yrittänyt pitää näppini kurissa ja ostaa uusia asioita vasta sitten, kun olemme päässeet muuttamaan, saaneet tavarat paikoilleen ja katsoa sitten mitä tarvitsee. Mutta odottavan aika on piiiiiiitkä ja pieniä lipsahduksia on jo sattunut. Esimerkiksi tämä kannellinen emaliämpäri Mokosta biojäteastiaksi tai pihalle koiranpökäleitä varten...

... ja eilen piti mennä ostamaan Ikeasta vain henkareita ja muutamia laatikoita muuttoa helpottamaan, mutta mukaan tarttui myös nämä pari Felicia-huopaa. Noita ruskeita meillä on nytkin, mutta tuota uutta väriä en voinut vastustaa.

Tänään siivoilin ja pakkailin jo keittiön kaappeja. Heitin suurimman osan resepteistä menemään, turhaan seisovat kaapeissa, kun netistä löytyy reseptit helposti. Tämän haalistuneen reseptin halusin kirjoittaa vielä talteen:

Smetanainen broilerivuoka

3 dl pitkäjyväistä riisiä
kanaliemikuutio
2 sipulia
400 g broilerisuikaleita
1 ½ tl mustapippuria
3 tl currya
ripaus suolaa
2 dl juustoraastetta
2 prk smetanaa
(kermaa)

  1. keitä riisit kanaliemessä
  2. kuullota silputut sipulit öljyssä
  3. kypsennä broilerisuikaleet pannulla ja mausta mustapippurilla, currylla ja suolalla
  4. sekoita jäähtyneet riisit, sipuli sekä broilerisuikaleet sekä smetana ja juustoraaste (jätä ½ dl ripoteltavaksi pinnalle) keskenään ja kaada voideltuun vuokaan.
  5. jos haluat ruoasta hieman löysempää, lisää vielä tilkka kermaa.
  6. kypsennä 200 asteessa noin puoli tuntia
4-5 annosta
Valmistusaika: 45 min

lauantai 13. syyskuuta 2008

Syksyn väreissä

Tänään olen kuljeskellut suurimman osan päivästä ulkona kameran kanssa. Katsokaa nyt näitä värejä, katsokaa ulkona ympärillenne! Siellä on upeaa! Ruskan jälkeen ehkä vielä enemmän odotan niitä huurteisia hetkiä, kun heinät ja lehdet saavat jäähileisen peitteen ja kimaltelevat auringossa kuin pienet timantit.




Luontoretken päätteeksi äidin tekemän lohisoppa ruisleivän kera maistui taivaalliselle.

Luontokuvausassistenteistani ei tänään ollut juuri apua...
...toinen vaan tuli eteen, söi heiniä ja heilutteli kuvaamiani kohteita...

...ja toinen villi lapsi juoksenteli henkensä edestä...

Juokse villi lapsi
juokse kauemmaksi
siellä kasvat vahvemmaksi
ja vapaammaksi
juokse henkesi edestä
ota toivon kipinä mukaan
taivas on täynnä kuumaa terästä
ehkä pian, sitä ei tiedä kukaan

- Pelle Miljoona

SuomiTour 2008

Blogiin lisätty heinäkuulle lisää kesälomareissumme kohteita ja kuvia.
Pyhäjoki, Kalajoki, Lohtaja, Kauhava, Koskenkorva, Humppila, Joutsa...

Yllä oleva kuva Pyhäjoelta Annalan kotiseutumuseosta.

perjantai 12. syyskuuta 2008

Syysjuhla

Tänään piti lähteä reissuun, mutta sen sijaan korkattiinkin lahjaksi saatu kuohuviini pullo ja jäätiin kotiin juhlistamaan asuntokauppoja sekä nauttimaan rauhallisesta koti-illasta. Syksyisen pirteän kukkakimpun ostin Tapiolasta etsiessäni siskontytölle Littlest Pet Shop -synttärilahjaa.

torstai 11. syyskuuta 2008

Kuume

Olen ollut tämän viikon kotona flunssan kourissa. Nyt olo on voiton puolella ja huomenna pitäisi jo raahustautua töihin. Eilen tunsin itseni taas resurssien tuhlaajaksi jonottaessani kaksi tuntia terveyskeskuksen päivystyksessä saadakseni työnantajalle todistuksen perusflunssasta. Odotustilassa eräs vanhempi rouva tiuskasi minulle oikein hermostuneesti, että "No sulla on hyvät hermot", kun en lähtenyt mukaan hänen jupinaansa hoitajista, pitkistä jonoista ja niiden etenemisestä.

Sisustuskuume sen sijaan on edelleen nousemassa. Sen vuoksi linkkilistani elää ja kerään sinne enenevässä määrin sisustukseen liittyviä blogeja ja kauppoja. Uskallan ehkä jo sanoa asuntomarkkinoilla tärpänneen, kun tarjous on hyväksytty ja alkukaupat jo tehty. Pian minulla on oma pieni punainen tupa valkoisine ikkunanpielineen... oma pieni kasvimaa... oma kaivo pihassa... piharakennus, joka tulee olemaan mieheni valtakuntaa ja johon hän saa oman työpajansa... ulkovarasto polttopuille ja joponikin saa viimein muuttaa kotiin... Saan takan, saunan, tiskikoneen... Kenties saan isäni ylipuhuttua antamaan meille tupaantuliaislahjaksi sen ihailemani sinisen lipastonkin. Unelmani ovat toteutumassa, mutta en vielä ole oikein sisäistänyt sitä. Jos kaikki menee hyvin on ihana kamala muutto edessä marraskuussa.

perjantai 5. syyskuuta 2008

Tunti

Tänään töistä tullessani näin laitapuolen kulkijan kaatuvan ja lyövän päänsä katuun keskellä Tapiolaa. Hän käpertyi ja jäi maahan makaamaan. Kävin ravistelemassa häntä ja varmistin, että on kunnossa ja tajuissaan. Ensimmäisen hätäpuhelun soitin 16:41 ja jäin odottelemaan poliisien tuloa. Tunnin odottelin kaatuneen ja päänsä lyöneen Pekan kanssa apua, jota ei koskaan tullut. Noin vartin kohdalla toinen tyttö jäi kanssani odottelemaan ja soitti uudelleen hätäkeskukseen. Noin puolen tunnin kohdalla eläkkeelle jäänyt terveysalalla työskennellyt nainen liittyi seuraamme, soitti kolmannen kerran ja jäi kanssamme odottelemaan. Tunnin paikkeilla eräät nuoret miehet auttoivat Pekan läheiselle penkille istumaan ja veivät hänen viinapullonsa. Sinne jäi Pekka seikkailemaan, kun reilun tunnin jälkeen väsyimme odottamaan. Varmistin, että hän pärjää ja jää istuskelemaan kunnes pääsee taas kävelemään.

On se hienoa, että apu on noin lähellä, jos itselle tai läheisille joskus tapahtuu jotain ja jää makaamaan vilkkaasti liikennöidylle kävelykadulle. Auta armias, jos satut olemaan vielä humalassa. Moni tuli kyllä kysymään, että onko apua hälyytetty ja onko kaikki kunnossa. Moni kävi ottamassa maassa makaavasta kuvia kameroillaan ja kännyköillään. Vartija kävi paikalla pyörähtämässä. Muutama teini kävi rääpimässä päätään maassa makaavalle. Eräs siististi pukeutunut espoolaisrouva kävi sättimässä kuinka on Tapiola mennyt pilalle eikä olisi suuri menetys vaikka Pekan kaltaiset kuolisivat pois. Kertoipa hän tarinan kaatuneesta 80 vuotiaasta naisesta, jonka kanssa hän oli taannoin odottanut 20 minuuttia ambulanssin tuloa.
Tunnin aikana ehdin keskustelemaan myös Pekan kanssa mm. Pekka Puupäästä ja Justiinasta, Esa Pakarisesta ja Masa Niemestä, Tuntemattomasta sotilaasta ja Edvin Laineesta sekä evakko äidistä.

"I am Pekka, I am Grazy Man. En ainakaan Onnenpekka."

Niin surullista, että itkettää.

maanantai 1. syyskuuta 2008

Syksy tulee

Lähtö tulee hypyn lailla! Yhtäkkiä kaikki on muuttunut, eikä lähtijä saa hukata minuuttiakaan, hän nyhtää teltankepit maasta ja sammuttaa hiilloksen sukkelasti, ennen kuin kukaan ehtii estellä häntä taikka tulla mitään utelemaan; reppua selkään nostaessaan hän hyppelee, ja lopulta hän on tiellä, yks kaks rauhallisena kuin ties mikä vaeltava puu, jossa yksikään lehti ei liiku. Teltan paikalla on vain tyhjä suorakulmio vaalennutta ruohoa, ja myöhemmin aamulla ystävät heräävät ja sanovat: Hän on lähtenyt, syksy tulee.
-Tove Jansson-