Manavgat-joki

Lähdin laajentamaan reviiriäni Alanyasta Manavgatin puolelle retkellä, jonka ostin paikalliselta retkijärjestäjältä. Manavgatin retkeen kuului käynti vesiputoksella, risteily Manavgat-joella sekä visiitti Manavgatin markkinoilla ja moskeijassa.

Ensin piipahdimme katsomassa putousta, jonka jälkeen suuntasimme joen rantaan, josta lähdimme risteilemään jokilaivalla Manavgat-jokea pitkin. Joella seilailee päivittäin useita erilaisia jokilaivoja; vaatimattomampia paatteja, jollaisella me olimme liikenteessä, sekä näyttävämpiä merirosvohenkisiä laivoja.

Manavgatin alueella on pitkä historia, jonka juuret kurkottelevat aikaan 200-150 eaa. Yhden tarinan mukaan paikan nimen uskotaan tulevan vanhasta sanasta "Munouwa", joka tarkoittaa "Temple of Mother Goddess". Makean vetensä ansiosta kaupungin läpi virtaava joki on antanut kautta aikain ihanteelliset olosuhteet viljelyyn. Alue onkin yksi Antalyan maakunnan hedelmällisimmistä ja siellä kasvatetaan puuvillaa, vehnää, ohraa sekä lukuisia erilaisia ​​hedelmiä ja vihanneksia.

Rannoilla saattoi nähdä paikallisia kalastamassa ja joen varrella oli aitauksia, joissa kasvatetaan kalaa, ilmeisesti taimenia. Muita joessa asustevia paikallisia kalalajeja ovat esimerkiksi karpit ja meriahvenet.

Retkioppaassa lupailtiin, että onnekkaimmat voisivat nähdä retkellä kilpikonnia ja pelikaaneja. Pelikaanit jäivät tällä retkellä bongaamatta, yhden makeanveden kilpikonnan onnistuin näkemään ja lisäksi kuvissa esiintyviä "jokilehmiä".

Jokilaiva vei meidät joen suulla sijaitsevalle hiekkasärkälle, jossa toisella puolella liplatteli Välimeri ja toisella puolen virtasi Manavgat-joki. Paikalla oli mahdollisuus uida tai ajella vaikka vesiskoottereilla. Hiekkasärkällä olisi ollut mahdollista maistaa myös turkkilaisia pannukakkuja, joita on kehuttu herkullisiksi, mutta jostain mielenhäiriöstä sellainen jäi kuitenkin minulta ostamatta.

Jokilaivalle palatessamme nautimme retken hintaan kuuluneen lounaan ja suuntasimme jokea ylös takaisin lähtöpisteeseen.