Toukokuussa Turkin Alanyaan saapui helleaalto Afrikasta ja lämpötilat kipusivat yli 35 asteeseen. Kesän vasta kolkutellessa ovella emme olleet vielä tottuneet moisiin lämpötiloihin ja ne tuntuivat äkkiseltään yli 40 asteelta. Väitettiin jopa, että niin kuumia toukokuisia päiviä täällä ei olisi koettu 90 vuoteen.
Niinpä kun Facebookkiin tupsahti kaverini kuvia lumihuippuisista vuorista ja niiden keskellä sijaitsevasta järvestä, näyttivät maisemat lumikinoksineen niin houkuttelevilta, että päätimme oitis suunnata sinne.
Kuvat olivat paikasta nimeltä Eğrigöl, joka sijaitsee Taşelin tasangolla, noin 2100 metrin korkeudessa, Konyan ja Antalyan maakuntien rajalla. Paikka houkuttelee retkeilijöitä sekä luonnon ja luontovalokuvauksen ystäviä upeilla maisemillaan, monimuotoisilla kasveillaan ja lähes koskemattomalla luonnollaan. Eğrigölissä voi harrastaa monia luontourheilulajeja, kuten vaellusta, maastopyöräilyä, retkeilyä, kiipeilyä ja jopa hiihtoa.
Tavoitteenamme oli siis lähteä kaupunkia piinaavaa hellettä pakoon, nähdä lunta ja järvi. Ehkä enemmänkin olisimme voineet etukäteen suunnitella roadtrippiämme. Alanyasta lähdettyämme tutkailimme Googlen karttaa vain pikaisesti, joka näytti matkaksi 140 km ja matka-ajaksi 2 tuntia 39 minuuttia. Käytännössä kilometrit pitivätkin aika hyvin paikkansa, mutta aikaa saimme tuhrattua lähes tuplaten, noin 5 tuntia suuntaansa. Joku kätevämpikin reitti sinne löytynee, koska kaverini olivat selvinneet matkasta lyhyemmällä ajalla. Me lähdimme Alanyasta kiertäen ison tien D695 kautta kohti Gündoğmuşta ja sinne asti kaikki sujuikin suhteellisen hyvin, vaikkakin kahden tunnin matka-aika taisi täyttyä jo sinne saapuessa. Gündoğmuksen jälkeen alkoikin varsinainen seikkailu.
Ylemmäs vuoristoon päästyämme tiet muuttuivat yhä pienemmiksi ja kiemuraisimmiksi. Tuntemattomia kapeita vuoristoteitä ei ollut järkevää ajaa kovin kovaa vauhtia. Matkan varrelle osui myös muita muuttujia, kuten suljettuja tienpätkiä sekä tietä pitkin vaeltavia lammas- ja vuohilaumoja. Lisähaasteensa matkantekoon toi se, että ylhäällä vuorilla puhelimestamme katosivat kentät ja näin ollen myös internetyhteys Googlen karttapalvelua varten. Paremmalla suunnittelulla reitistä olisi voinut toki ladata myös offline-kartan, mutta onneksi yhdellä seikkailijoistamme oli mukana myös navigaattori sovellus, johon nettiä ei tarvittu.
Kun navigaattori oli jo suunnilleen viimeiset kaksi tuntia ilmoittaunut matkan pituudeksi vain 30 kilometriä, odotuksemme viimein palkittiin ja tienvarsille alkoi ilmestyä lumikinoksia, joita pysähdyimme heti ihmettelemään. Ihana vuoristoilma oli huomattavasti Alanyan helteistä kaupunki-ilmaa viileämpää, mutta T-paidassa tarkeni kuitenkin hienosti. Autotie kulki välillä lumikinoksien läpi, jotka vielä toukokuussakin nousivat paikoitellen jopa 2-3 metriin.
Ja kun vuorten välissä sijaitseva järvi värikkäine kukkaniittyineen viimein siinti edessämme oli se mystisen kaunis näky kaiken matkanteon arvoinen. Paluumatkalla oli tarkoitus vierailla vielä Gündoğmuksessa sijaitsevilla Uçansu-vesiputouksilla, mutta matka-ajan venähtäessä oli palatessa pimeys ehtinyt jo laskeutumaan. Ehkä seuraava seikkailumme suuntaa sitten sinne...
Kannattaa käydä Instagram-tililtäni katsomassa videoita Eğrigölin roadtripistämme. Löydät sieltä videoita järveltä, huikeista vuoristoteistä ja vuorilla laiduntavista lammas- ja vuohilaumoista. Tarinoita olen arkistoinut kohokohtiin nimellä "#eğrigöl". Ota toki myös muutenkin tilini seurantaan, sieltä löydät kuvia ja tarinoita uusimmista seikkailuistani: www.instagram.com/titityyppi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti