Opiskelua

Harmaa opiskelupäivä Helsingin kattojen yllä.

Opiskelen oppisopimuksella työn ohessa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan minun pitäisi valmistua ensi syksynä. Ensimmäinen virallinen ammattitutkintoni.

 

Kattonäkymissä on jotain lumoavaa. Ehkäpä mieleeni palaavat ne ystäväni kanssa vietetyt ajat, kun olin juuri muuttanut Helsinkiin. Ystäväni asui Sörnäisissä, ihanan vanhan talon 8. kerroksessa. Vaaleanpunainen talo, jossa oli korkeat huoneet ja leveät ikkunalaudat, joilla tuli istuskeltua ja tuijoteltua kattonäkymiä... Niinä aikoina tuli vietettyä paljon aikaa ystävien seurassa ja tavattua enemmän uusiakin ihmisiä. Emme olleet vielä perheellistyneet ja arkipäiväistyneet. Kenellekään ei ollut niin kiire etteikö olisi ehtinyt tapaamaan ystäviä. Piipahtamaan edes tupakan mittaisen ajan pihalla vaihtaen nopeasti kuulumiset. Piipahtaminen oli paljon helpompaa. Ystävät asuivat lähellä. Mentiin ja tehtiin paljon enemmän yhdessä.

Kai tämä laiskistuminen ja omaan pesään vetäytyminen kuuluu jotenkin tähän ihmiseläimen käyttäytymiseen ja luonteeseen.

Muistelon kunniaksi tuli vielä kaivettua arkistojen kätköistä nämä pari kuvaa tuon vaaleanpunaisen talon tuuletusparvekkeelta.