sunnuntai 27. huhtikuuta 2008

Jotain sinistä




Vanhempieni liiterissä oli isotädiltä peritty lipasto, jota ruikutin omaan huoneeseeni jo kotona asuessani. Lipasto jäi pihaliiteriin lahoamaan ja huoneeseeni ostettiin uusi, valkoinen lastulevyinen kirjahylly jostain sisustusliikkeestä.

Nyt isä on pelastanut tämän ihanuuden liiteristä. Sormeni syyhyäisivät sitä pelastamaan ja hoitamaan. Mutta ensin pitäisi keksiä miten sen saisin ylipuhuttua itselleni. Ehkä jotain vanhaa ja jotain sinistä häälahjaksi...? Tai kenties tupaantuliaislahja uuteen kotiin...?

6 kommenttia:

  1. Älä, oi älä maalaa. Älä tee mitään. Ihana roso ja väri ja voi ei. Kade.

    VastaaPoista
  2. Niin kauan olen jo blogiasi seurannut, mutta vasta nyt kommentoin.

    Kuolaan täällä ihanaa lipastoa. Minäkin jättäisin käsittelemättä.

    Rapsutuksia bulleille :9

    VastaaPoista
  3. Jos maalaat, niin ehdottomassti samalla värillä! Ihana lipasto!

    Hää häähääkutsua odotellessa ;)

    VastaaPoista
  4. Ihana lipasto, todellakin. Oikea aarre.

    VastaaPoista
  5. Älkäähän vielä kadehtiko. Ensin pitäisi ylipuhua isä luopumaan lipastosta. :)
    Väriin olen minäkin ihastunut, rosoa tuppaa olemaan ehkä vähän liikaakin, kun lipasto on yli 10 vuotta viettänyt ulkovarastossa.

    Ja uusimmassa kirjoituksessa bullin kuva ihan lyllerön kunniaksi :D

    VastaaPoista
  6. Aaaaapua!!!

    Mikä aarre.

    VastaaPoista