perjantai 27. helmikuuta 2009

Töissä

Näissä maisemissa sitä tulee arkipäivät vietettyä.



Pidän työstäni, pidän ympäristöstä, pidän toimistosta ja ihanasta uudesta valoisasta työhuoneesta, jonka ikkunan takana iso männynlatva, josta voin katsella lintuja ja toivonpa oravienkin joskus latvaan asti kiipeävän. Poikien silmäterä on Foosball -pöytä, jossa on jatkuvasti sarjaottelut käynnissä.

maanantai 23. helmikuuta 2009

Ei vielä



Lauantaina olin taas Japanilaisessa puutarhassa. Kevät tulee kohisten, mutta nupputilanne ei ollut juurikaan muuttunut. Kukintaa saanemme odotella vielä ainakin pari kolme viikkoa.


Teehuonettakin oli alettu jo kunnostamaan.


Kiertelin myös muita puutarhoja ja bongasin tällaisen pienen seikkailijan, jonka touhuja seurasin pitkään. Yritin saada puuhastelijasta kuvaa, tämän paremmin onnistumatta, kunnes lumikko katosi taas puutarhan uumeniin.

Päivän japani-teemaa jatkoin koirien lenkittämisen jälkeen ystävien ja itse tehdyn sushin sekä muiden japanilaisten herkkujen seurassa.

Aloitin päivän viemällä ystävän lentokentälle kohti Amsterdamia ja päivän päätteeksi kävin vielä kentällä vastaanottamassa hänet ja hänen uuden perheenjäsenensä.

lauantai 14. helmikuuta 2009

Pian

Aivan pian lempipaikkani puhkeaa kukkaan. Japanilaisen puutarhan kirsikoiden kukinta-aikaan on enää aivan hetki. Ensimmäisenä puhkeaa japanin kirsikka, Prunus Kiku-shidare sakura, joka oli jo tänään näin lupaavasti nupullaan.

Puutarhaa oli jo siivoiltu sen lumoavinta aikaa varten. Toivottavasti myös teehuone ja vesipisteet saadaan kuntoon kevääseen mennessä.

Sitä odotellessa voi tutustua vaikka 500 m2:n kaktuserämaahan, jonka näyttely on juuri avattu. Esillä Euroopan suurin aivokaktus ja 200 muuta lajiketta.



lauantai 17. tammikuuta 2009

Seitsemän

Sain honewpawn mollalta haasteen, jossa kertoa seitsemän asiaa itsestäni.

Olen kiinnostunut buddhalaisuudesta. Hyväntahtoinen uskonto, joka uskoo ihmisiin, ei yliluonnollisiin jumaliin. Olen viime aikoina lukenut paljon hyviä ajatuksia herättäneitä kirjoja buddhalaisuudesta ja Dalai Lamasta.

Olen ainoa lapsi, jolla on sisko. Kaikki isovanhempani ovat elossa, mutta mummoni on kuollut. Minulla on kaksi isää ja kaksi äitiä.
Olen siis asunut lähes koko ikäni sijaisperheessä, joten asiaa tietämättömät saattavat joskus kummaksua, kun kerron esimerkiksi meneväni vanhempieni luo Lahteen ja seuraavassa lauseessa kerron isästäni, joka asuu muutaman kilometrin päässä. Myös sukunimeni on nykyään sijaisperheeni sukunimi.

Olen luonteeltani järjestelmällinen, pedantti ja pikkutarkka, joskus ärsyttävyyteen saakka. Haluaisin oppia olemaan spontaanimpi ja luovempi.

Olen aloittanut työurani pohjanmaalaisessa kalajalostamossa pakaten kalaa puoli vuotta. Sen jälkeen olen toiminut elektroniikkakokoojana, internetassistenttina, toteutussihteerinä ja markkinointiassistenttina. Unelma-ammattini olisi etologi, joka tutkii eläinten käyttäytymistä ja sen kehitystä.

Olen tavannut mieheni Internetin kautta. Vuosi oli 2000 ja paikka artic.netin chat, joka on sittemmin jo lopetettu. Saman chatin kautta olen tavannut useita ihania ihmisiä, joista muutamat ovat hyviä ystäviäni vieläkin.

En juo kahvia. Enkä teetä. Enkä juuri muitakaan virvoitus- tai alkoholijuomia. Juon enimmäkseen vain vettä, jota kutsun vatuliksi.
Tapa aiheuttaa joskus pientä tuskastumista kyläpaikoissa, kun minulle ei "kelpaa" kuin vesi.

Olen koukussa Nokia puhelimeni Marble Cannon -peliin. Pelaan sitä usein odotellessani jotain, autossa, työmatkoilla, tupakalla, vessassa, sohvalla, nukkumaan mennessä...


En haasta, mutta lukisin mielelläni asioita ihmisistä, jotka löytyvät ystävät ja inspiraatiot -listaltani :)

torstai 15. tammikuuta 2009

Kirja-ale

En voinut vastustaa sitä. Kirja-alea. Mukaan tarttui kirjoja sisustuksesta, Tove Janssonista, Dalai Lamasta ja Tuire Kaimion eläinnäyttelijöistä. Mukavaa iltalueskelemista pitkäksi aikaa. Kesät ovat yleensä minun lukuaikaani. Kun on aikaa nauttia auringosta hyvän kirjan parissa.

On ollut hyvä viikko. Olen käynyt sävyttämässä karppiani, saanut uuden pyykkikoneen rikkoutuneen tilalle, langennut lehtimyyjän puheisiin, muuttanut uuteen valoisaan ja tilavaan työhuoneeseen, jonka ikkunan takana ison männyn latva, jossa toivon vielä näkeväni oravien kirmaavan.
Suunnitteilla myös ihana matka talvilomalla ystävän luo Portugaliin.

Edes painopinnanvalmistajan ammattitutkinnon tutkintoraportti ei saanut mieltä matalalle. Ei tällä viikolla, ei tänään. Vaikka lista täydennettävistä osioista olikin riittävästi olivat ne kuitenkin vain yhdestä osa-alueesta, työasemataittajan tuotantotehtävistä... tavutuskieli ei ole suomi, loppumerkit linkittämättä, ulkoasussa pientä muokkaamista, taulukon muotoilu kesken, syväykset pehmeitä, kloonaus tapettimainen, profiilit eivät ohjeen mukaiset, grafiikan luonti täydennettävä, logon tekstin vektorointi ei vastaa originaalia, pylväsgrafiikka ei mallin mukainen, täydennettävä laitekuvaukset, rasteritiheydet ja värin max-peitot, kuvat profiloimatta...

Tuota listaa katsellessa vaikuttaa, että eihän se osannut mitään. Mutta kyllä minä osasin. Paljonkin. Muut osa-alueet osioineen olivat hyväksytty, vaikkakin osa huomautuksin... viestintäalan yleistiedot ja taidot, ATK:n perustiedot, viestintäalan toimialatieto, painotuote ja visuaalinen viestintä, painotuotteiden valmistuksen perustekniikat ja -prosessit, kielitaito, painopinnanvalmistajan perustiedot ja taidot, painopinnan valmistuksen tietojenkäsittelyjärjestelmät, painopinnan valmistuksen tärkeimmät työohjelmat, taittotyö ja tiedoston valmistus, verkkoviestinnän/multimedian tekniikat, laatutyön ja -järjestelmien periaatteet, sosiaaliset taidot, kirjataitto, PDF-tiedostojen luominen ja muokkaus, tiedostojen muunto, työasema-asemointi, asiakaspalvelu, ilmoitustaitto sekä tiedostojen ja ohjelmien asennus...

Ilmaisin tyytymättömyyteni koulutuksen tasoon ja laitoin palautetta. Saa nähdä miten tässä vielä käy. Osan osaan täydentää helposti, mutta osa ei kyllä onnistu ilman lisäopetusta. Jos en niitä riittävästi osannut näytössä en tiedä miten voisin niitä oppia täydennykseenkään mennessä? Ja kun en tiedä ketään kuka olisi päässyt näyttötutkinnosta läpi ilman lisäopetustunteja ja maksullista täydennystä tulee väistämättä rahastuksen maku suuhun. Hyvä tutkinnon on ollakin tarvittavan vaativa, jotta sillä on jotain arvoa, mutta jos kukaan ei pääse läpi on vikaa oltava jossain muuallakin kuin vain opiskelijoissa.

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Viikko kohti valoa

Itseasiassa jo kaksi viikkoa. Talvipäivänseisauksesta päivä on pidentynyt jo 10 minuuttia. Kaikki hulinat jouluja myöten ovat ohi ja vuosi vaihtunut.

Lisääntyvä valo herättää jo lähes burn outissa olleen sisustuskärpäsenkin ja pesän rakennus alkaa kevään myötä. Uudessa kodissa on vielä paljon järjestelemistä ja laitettavaa ennenkuin asiat alkavat löytää paikkansa. Pienet tilat tuovat omat haasteensa. Muutama nurkka on sentään jo suurinpiirtein kunnossa.

Tässä muutama kuva pienestä punaisesta:

Eteisessä pirteän vihreä seinä. Pidän siitä.
Tuohon nurkkaan kaipaisin jotain kevyttä penkkiä tai hyllykköä.

Urho Gekkonen asuu eteisessä.
Urholle on hakusessa hiukan isompi lasinen liukuoviterraario.

Olohuone odottaa isoja muutoksia. Lilliputtiolohuone.
Sinne pitäisi mahduttaa kapea työpöytä tietokonetta varten. Jotta työpöytä sinne mahtuu pitää televisio vaihtaa litteämpään, ostaa uusi televisiotaso sekä mahduttaa rahi ja sarjapöytä jonnekin...


Portaikko alakertaan.
Viikonloppuna sain majakkataulunikin seinälle.

Takka päivänvalossa.