tiistai 21. syyskuuta 2021

Passinhakureissu Ankarasta ja Atatürkin mausoleumi

Ankara on Turkin pääkaupunki ja maan toiseksi suurin kaupunki heti Istanbulin jälkeen. Ankara on valtava, kaupungin asukasluku on noin 5 miljoonaa.

Mustafa Kemal Atatürk, Turkin itsenäisyysliikkeen johtaja, Turkin tasavallan perustaja ja ensimmäinen presidentti, piti päämajaansa Ankarassa vuodesta 1919. Kun Turkista tuli itsenäinen tasavalta vuonna 1923 siirsi Atatürk maan pääkaupungin Istanbulista Ankaraan. Atatürkin mausoleumi Anıtkabir on Ankaran kuuluisimpia ja tärkeimpiä nähtävyyksiä.

Ankara on yhdistelmä historiaa ja modernia elämää. Ankarassa on ollut elämää jo pronssikaudella, jolloin sitä asuttivat heettiläiset. Heidän jälkeensä vallassa ovat olleet vuoroin mm. fryygialaiset, lyydialaiset, persialaiset ja roomalaiset. Silkkitien kulta-aikoina keskellä maata ja monen kauppareitin risteyksessä sijainnut Ankara oli tärkeä solmukohta. Nykyään Ankara on moderni hallintokaupunki, jossa on paljon valtion virastoja ja ulkomaiden lähetystöjä. Myös Suomen suurlähetystö sijaitsee Ankarassa.

Passinhaku Suomen Ankaran-suurlähetystöstä

Stressasin Ankaraan lähtöä pitkään. Monta kuukautta. Yritin houkutella mukaani matkaseuraa, koska ajatus yksin tuntemattomassa miljoonakaupungissa seikkailusta ahdisti. Suomeen minulla ei kuitenkaan ollut muuta asiaa ja passin hakeminen Ankarasta tuli siis näin ollen paljon edullisemmaksi. Valjastin avukseni sosiaalisen median ja Facebook-kavereideni joukosta mukaani ilmoittautui matkakaveri, jonka kanssa aikataulut kävivät yksiin. Matkakaverini on Ankarasta kotoisin ja hän oli lähdössä sinne tapaamaan veljeään. Paikallisopas, joka tuntee paikat hyvin, ei olisi voinut paremmin sattua.

Asiointi suurlähetystössä edellyttää ajanvarausta, joten aivan ensimmäiseksi otin suurlähetystöön yhteyttä sähköpostitse ja kyselin miten passinhakuasiassa tulisi edetä. Passiasiakkaita suurlähetystössä otetaan pääsääntöisesti vastaan torstaisin ja perjantaisin. Aikataulujen selvittyä sovittiin suurlähetystön kanssa tapaamisaika ja he lähettivät passimaksun maksuohjeet. Passimaksu maksetaan etukäteen suurlähetystön tilille, maksuja ei oteta vastaan suurlähetystössä. Mukaan passinhakureissulle tarvittiin siis maksukuitti, valokuva ja henkilöllisyystodistus. Mielellään myös vanha passi. 

Kävin maksamassa passimaksun HSBC pankissa. Passimaksu syyskuussa 2021 oli 1 395 Turkin liiraa (n. 140 €). Suomessa passi olisi maksanut 58 € (sähköisesti haetun passin hinta 52 €). Maksua varten pankissa mukana tuli olla passi ja veronumero, maksua varten kysyttiin myös puhelinnumero, osoite ja isän nimi. Pankista lähdin marssimaan valokuvaamoon, kun niskaani ryöpsähti sadekuuro. Passissani tulee olemaan siis kuva uitetusta koirasta.

Suunnittelin ensin lähteväni Ankaraan lentokoneella. Meno-paluulennot Gazipaşasta Ankaraan olisivat maksaneet noin 50 €. Matkakaverini myötä päätimme lähteä matkaan kuitenkin autolla. Matka Alanyasta Ankaraan on reilu 500 kilometriä ja ajoaika pysähdyksineen noin seitsemän tuntia. Matkaan lähdettiin torstaina puoli kolmen aikaan iltapäivällä ja perillä Ankarassa olimme yhdeksän aikoihin illalla. Alanyan lämpötiloihin tottuneena syyskuisessa Ankarassa oli jo kylmä. Öisin kymmenisen astetta ja päivällä parikymmentä. Pitkähihaiset paidat ja takit sai kaivaa esille matkalaukusta. Yövyimme matkakaverini veljen ja häneen perheensä luona ja aamulla suuntasimme kohti suurlähetystöä. Myös veli lähti mukaamme paikallisoppaaksi.

Suurlähetystössä asiat hoituivat sujuvasti ja olivat nopeasti ohi. Annoin maksukuitin, passikuvan, kirjoitin allekirjoitukset ja annoin sormenjäljet. Täytin myös puhelinnumeroni ja osoitetietoni kuoreen, jolla valmis passi lähetetään Ankarasta Alanyaan. Passi pitäisi olla valmis Alanyaan toimitettavaksi jo parissa viikossa. Lähetystössä työskentelee erittäin mukava suomalainen virkailija, jonka kanssa keskustelimme korona-ajoista, Turkin roadtripeistämme sekä yleisesti Turkin ja Suomen matkailusta.

Suurlähetystössä vierailun jälkeen oli aika lähteä tutkimaan pikaisesti kaupunkia ennenkuin suuntasimme vielä saman päivän aikana takaisin kohti Alanyaa.

» Suomen suurlähetystö, Ankara, finlandabroad.fi/web/tur/etusivu
» Embassy of Finland in Ankara, www.facebook.com/FinnishEmbassyAnkara/
» Embassy of Finland in Ankara, www.instagram.com/finnishembassyankara/


Anıtkabir – Mustafa Kemal Atatürkin mausoleumi

Mustafa Kemal Atatürk (1881 - 10. marraskuuta 1938) oli Osmanien valtakunnan kenraali, Turkin itsenäisyysliikkeen johtaja, Turkin tasavallan perustaja ja ensimmäinen presidentti vuodesta 1923 kuolemaansa asti vuonna 1938. Turkin itsenäistymisen myötä hän ryhtyi laajamittaisiin poliittisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin uudistuksiin maan länsimaallistamiseksi ja uudenaikaistamiseksi. Hän mm. otti käyttöön yleisen oppivelvollisuuden ja avasi tuhansia uusia kouluja ympäri maata, kirjoitusjärjestelmä vaihdettiin länsimaiseksi korvaamalla vanha arabialainen aakkosto latinalaisella ja kieli puhdistettiin arabialaisista sekä persialaisista lainasanoista. Sharia-lain riippeet siirrettiin syrjään ja otettiin käyttöön länsimaisen mallin mukainen rikoslainsäädäntö sekä siviililainsäädäntö ja myös alkoholin kieltolaki kumottiin (Atatürk itse tunnettiin suurena rakın ystävänä). Islam suljettiin pois politiikasta, uskonnon harjoittamista rajoitettiin ja pukeutumistyyliä vaihdettiin. Turkkilaisilta naisilta kiellettiin huivin pito ja heitä rohkaistiin työelämään. Naiset saivat myös yhtäläiset kansalais- ja poliittiset oikeudet. Sotilaallisten ja poliittisten saavutustensa vuoksi Atatürkia pidetään yhtenä 1900 -luvun tärkeimmistä poliittisista johtajista ja hänen vaikutuksensa näkyy vieläkin vahvasti ympäri Turkkia. Jokaisessa Turkin kaupungissa on hänen mukaansa nimetty katu sekä hänen patsaitaan. Atatürkin kuvat koristavat liiran seteleitä. Atatürkiin et voi olla törmäämättä vieraillessasi Turkissa.

Yle Areenasta löytyy mielenkiintoinen radio-ohjelma, jonka kolmannessa jaksossa paneudutaan Atatürkin luomaan uuteen moderniin Turkkiin. Ohjelmassa tutkija Anu Leinonen kertoo millä tavalla myös juuri itsenäistynyt Suomi liittyi Atatürkin ihanteisiin.
» Yle Areena: Turkin monta menneisyyttä, areena.yle.fi/audio/1-3997221

Turkin hallitus järjesti vuonna 1941 suunnittelukilpailun Anıtkabirin rakentamiseksi. Kilpailuun tuli kymmeniä ehdotuksia Turkista, Saksasta, Italiasta, Itävallasta, Sveitsistä, Ranskasta ja Tšekkoslovakiasta. Lopulta voittajaksi valittiin professori Emin Onatin ja apulaisprofessori Ahmet Orhan Ardan ehdotus. Anıtkabiria rakennettiin yhteensä yhdeksän vuotta, neljässä eri vaiheessa, 1944-1953. 

Mustafa Kemal Atatürk vietti elämänsä viimeiset päivät Dolmabahçen palatsissa Istanbulissa, kun hänen terveytensä heikkeni. Hän kuoli marraskuun 10. päivänä vuonna 1938 kello 9.05. Edelleen tänä päivänä Atatürkin kuolinpäivänä sireenit alkavat soimaan kaikkialla Turkissa kello 9.05 ja koko Turkki seisahtaa kahdeksi minuutiksi kunnioittamaan hänen elämäntyötään. Atatürkin maallisia jäännöksiä säilytettiin hänen kuolemansa jälkeen Ankaran etnografisessa museossa, josta ne siirrettiin Anıtkabiriin 10. marraskuuta 1953.


Anıtkabirin pinta-ala on yhteensä 75 hehtaaria ja se muodostuu neljästä osasta: leijonien kuja, seremoniakenttä, mausoleumi ja muistomerkkiä ympäröivä rauhanpuisto. 

Leijonien kuja on 262 metriä pitkä kävelykatu, jonka molemmin puolin on yhteensä 24 leijonapatsasta. Leijonapatsaat on tehty heettiläiseen tyyliin, joka oli vanha sivilisaatio Anatolian alueella. Patsaat symboloivat valtaa ja rauhaa.


Seremoniakenttä on 129 metriä pitkä ja 84,25 metriä leveä, johon mahtuu 15 000 ihmistä. Kentän pohjan muodostavat 373 mustasta, punaisesta, keltaisesta ja valkoisesta travertiini-kivilajista valmistettua "mattoa", joissa on perinteisiä turkkilaisissa kilim-matoissa käytettyä kuviointeja. Anıtkabir on myös Turkin toisen presidentin İsmet İnönün viimeinen leposija. Hänen hautansa on kohti Atatürkin mausoleumia, seremoniakentän vastakkaisella puolella.

Anıtkabiriin avattiin Atatürkin museo 21. kesäkuuta 1960. Museossa on esillä Atatürkin henkilökohtaisia tavaroita, mitaleita, kirjoja, hänen vaatteitaan ja hänelle annettuja lahjoja. Museoon tavaroita ovat lahjoittaneet hänen adoptiolapsensa A. Afet Inan, Rukiye Ergin ja Sabiha Gökcen. Anıtkabirissa on esillä myös Atatürkin käyttämiä Lincoln-merkkisiä autoja


Anıtkabirin näyttävin osa on ehdottomasti mausoleumi, jonne johdattaa 42 porrasta. Mausoleumiin johtavien portaiden molemmin puolin on reliefit, joista toinen symboloi sotaa valmistelevaa aikaa kansakuntana ja toinen Turkin armeijan uhrauksia ja sankarillisuutta. Suorakulmaisen mausoleumin mitat ovat 75 x 52 x 17 metriä. Julkisivun puolella on kahdeksan pylvästä ja sivuilla 14 pylvästä. Pylväät ovat 14,40 metriä korkeita. Mausoleumin sisäänkäynnin vasemmalle puolelle on kullatuin kivipohjaisin kirjaimin kirjoitettu Atatürkin puhe turkkilaisille nuorille ja oikealle puolelle hänen puheensa Turkin tasavallan 10. vuosipäivän kunniaksi. 


Mausoleumin sisällä on kunniasali ja sisäänkäyntiä vastapäätä ison ikkunan edustalla Atatürkin symbolinen hauta. Hautakivenä on 40 tonnia painava punainen marmoripaasi. Kunniasalin lattia on päällystetty Adanan ja Hatayn marmorilla ja katto koristeltu mosaiikeilla. Atatürkin ruumis on haudattu mausoleumin pohjakerrokseen, symbolisen hautakiven alle. Kahdeksankulmainen hautahuone on suunniteltu seldžukkien ja ottomaanien arkkitehtuurin mukaisesti ja sen pyramidikatto on koristeltu geometrisilla kuvioilla varustetuilla mosaiikeilla. Lattia ja seinät on päällystetty ja verhottu punaisella, mustalla ja valkoisella marmorilla. Hautahuoneen keskellä on marmorinen sarkofagi, joka on sijoitettu etelään Mekan suuntaan. 

Valitettavasti en ehtinyt itse tutustumaan ollenkaan mausoleumin sisälle, kun jostain syystä kaikki ihmiset häädettiin sieltä ulos. Mutta Atatürkin muistomerkillä käynti oli joka tapauksessa vaikuttava kokemus. Ehkä joskus seuraavalla kerralla pääsen vierailemaan sisälläkin sekä ehdin paremmin tutustumaan muistomerkillä oleviin patsaisiin ja pylväisiin.

Atatürkin muistomerkkiä ympäröi iso 63 hehtaarin kokoinen "rauhanpuisto", joka on muodostettu ympäri Turkkia ja muuta maailmaa lahjoitetuista koristekasveista ja puista. Rauhanpuisto on nimetty Atatürkin kuuluisan lauseen "Rauha kotona, rauha maailmassa" ("Yurtta sulh, cihanda sulh") innoittamana. Sama lause löytyy myös Atatürkin patsaan jalustasta Alanyasta. Kasveja puistoon on lahjoitettu mm. Afganistanista, Itävallasta, Belgiasta, Kanadasta, Kiinasta, Kyprokselta, Egyptistä, Italiasta, Ranskasta, Saksasta, Kreikasta, Intiasta, Irakista, Israelista, Japanista, Portugalista, Espanjasta, Yhdysvalloista, Tanskasta, Ruotsista, Norjasta ja myös Suomesta. Nykyään puistossa on noin 50 000 puuta ja koristekasvia.

Atatürkin muistomerkille ei ole sisäänpääsymaksua. Aukioloajat löydät alla olevasta linkistä:
» Anıtkabir, www.anitkabir.tsk.tr/index_eng.html


Anıtkabirissa vierailun jälkeen kävimme juomassa teet Ankaran Kale-linnoituksen juurella olevassa Hisar Kasrı -ravintolassa, josta sain ihailla Ankaran ylle levittäytyviä maisemia ja yrittää hahmottaa kuinka valtavan iso kaupunki onkaan kyseessä. Kaupunki vain jatkui ja jatkui joka suuntaan silmän kantamattomiin. Ankaran linnassa riittäisi enemmänkin nähtävää, mutta aikataulu ei antanut tällä kertaa myöden. Teekupposten jälkeen kävimme pikaisen shoppailukierroksen valtavan isossa Ankamall-kauppakeskuksessa, joka on Turkin suurin kauppakeskus Istanbulin Cevahir Mallin jälkeen. Kadotimmepa hetkeksi autommekin kauppakeskuksen valtavaan parkkihalliin.
» Ankamall, www.ankamall.com.tr/en/

Ankarasta lähdimme ajelemaan kohti Alanyaan kolmen aikaan iltapäivällä ja perillä Alanyassa olimme kymmenen aikoihin illalla. Matkalla riittää upeita maisemia, Ankarasta Konyaan suoraa tietä sekä aakeaa ja laakeaa peltomaisemaa ja Konyasta Alanyaan taas Taurusvuorten yli kiemurtelevia huikeita vuoristoteitä.


Ette arvaakaan kuinka helpottunut olin kotiin palatessani. Passinhakureissu sujui paremmin kuin hyvin ja monen kuukauden ikuisuusprojekti sekä stressi sen suhteen oli ohi. Ainoastaan Anıtkabir- tai Ankara-magneetti jääkaapin oveen jäi reissusta löytämättä, mutta sekin minulle kuulemma järjestetään jälkitoimituksena. Tai seuraavalla kerralla sitten.

Instagram-tililtäni löydät tarinoita, videoita ja kuvia Ankaran reissustamme. Tarinoita olen arkistoinut kohokohtiin nimellä "#ankara". Ota toki myös muutenkin tilini seurantaan, sieltä löydät kuvia ja tarinoita uusimmista seikkailuistani:
» Instagram: @titityyppi, instagram.com/titityyppi/

 

1 kommentti:

  1. Varsin laajalta kompleksilta vaikuttava paikka. Millainen paikka tuo rauhanpuisto oli? Itselleni tuli kuvauksesta mieleen ehkäpä jonkinlainen kasvitieteellinen puutarha.

    VastaaPoista