Tämän kevään odotus ei ole ollut yhtä auringonpaistetta ja lintujen laulua. On väsymystä, stressiä, jännitystä sekä huolia ja murheita sairastelevien perheenjäsenten kanssa. Työterveyshoitajan suosittelema rauhoittuminen viikonlopuksikaan ei varsinaisesti toteutunut, kun huomasin istahtavani sohvalle ensimmäistä kertaa koko viikonlopun aikana sunnuntai-iltana kello 22. Piti siis rauhoittua ja saada ajatuksia murheiden keskeltä edes hetkeksi vähän muualle, joten marssin kudekaupoille ja ryhdyin virkkaamaan. Pakkausnarulla aloin opettelemaan korin kirkkausta ja ensimmäiset koriviritelmäni muistuttivatkin milloin minkäkinlaista kuppia, kunnes löysin kunnon for dummies -ohjeet Käsityön riemua -blogista:
» Käsityön riemua: Virkatun korin ohje
Juurikaan joustamattomasta punoskuteesta korien virkkaaminen oli aika vääntämistä, mutta vauhtiin päästyäni korit syntyivät kuitenkin nopeasti. Valmista tuli yhdessä illassa eikä keskeneräisten käsitöiden kasaa tarvinnut näillä kasvattaa. Lisää tällaisia yhden illan projekteja kiitos!
Nämä korit tulevat asuttamaan uutta vessaa, jonka remontointi sekin on ollut hieman katkolla, mutta saanee päätöksensä ensi viikolla.
Muille dummyille vielä vinkiksi, että vyyhti kannattaa purkaa kiepauttamalla se esimerkiksi tuolin selkänojalle näin:
Ei lätkäisemällä vyyhtiä vain pöydälle, kuten tässä jälkimmäisessä kuvassa. Tällä jälkimmäisellä tavalla vyyhdin purkamiseen menee kahdeltakin ihmiseltä huomattavan paljon kauemmin aikaa ja siinä saattaa orastava käsityöinnostuskin alkaa jo hieman rakoilemaan.
Hienoja tuli :)
VastaaPoistaToinen vyyhti on vielä jäljellä :) Jos viikonloppuna tuhoaisi senkin virkkaamalla pari koria lisää.
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaMistä ostit pakkausnarua ja paljonko sitä oli vyyhdissä? Tekisi mieli kutoa tai virkata pieni matto kylppäriin.
t. Sanna
Hei Sanna, en nyt enää muista mistä pakkausnaru aikoinaan kaappiini kulkeutui. Valkoinen punoskude on käyty hakemassa Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevasta Tikata-liikkeestä: http://www.tikata.fi/
Poista