torstai 14. helmikuuta 2013

Ystävänpäivä

Ystävänpäiväfiilikset hukassa, kun taas saan todistaa ikäviä viimehetken peruutuksia. Tosin tällä kertaa en itseni vaan kaverini puolesta. 30 kutsua syntymäpäiväjuhliin, joista varsinaiset osallistujat ovat kutistuneet murto-osaan lupauksista huolimatta. Toisen kaverin kirjan julkaisuun ilmoittautui noin 60 henkilöä, paikalla oli neljä. Ja ne surullisen kuuluista omat pahan mielen pikkujouluni, jotka aikoinaan kutistuivat 16 kutsutusta kolmeen. Onko nykyään tosiaankin poikkeus, jos pidetään kiinni jostain sovitusta ja luvatusta?

Opetelkaa käyttämään kalenteria ja kelloa. Varsinkin, jos sovittuun menoon sisältyy jotain kimppakyytejä tai muita joukkuelajeja, jotka hankaloituu tai joihin mahdollisesti kukaan muukaan ei pääse osallistumaan, jos "joukkue" jää vajaaksi.

Eikä olisi pahitteeksi opetella ajattelemaan miten pahalta tuntuu, jos on päivä- tai jopa viikkokausia suunnitellut sekä valmistellut kivoja juhlia ja sitten ketään ei tulekaan. Voikohan sitä opetellakaan ajattelemaan? Vai oppiiko sen vain kantapään kautta, kun on itse riittävän monta kertaa saanut siipeensä ja itkenyt yksinäisyyttään? Paatuneimmat eivät ehkä silloinkaan.

Opetelkaa kunnioittamaan ja arvostamaan toisten tärkeitä hetkiä ja aikaa, jonka he ovat oman arkensa ja kiireidensä keskeltä valmiita antamaan. Älkää antako tyhjiä lupauksia. Olkaa ajoissa. Yrittäkää pitää kiinni sovituista ajoista, on se aika sitten 20 minuuttia tai kaksi päivää. Älkää sanoko, että ystävänpäivä on joka päivä, jos se ei ole.


"You are a piece of the puzzle of someone else's life.
You may never know where you fit, but others will
fill the holes in their lives with pieces of you."

- Bonnie Arbon-

6 kommenttia:

  1. Kyllä tulee paha mieli tollasesta, vaikken edes tunne henkilöitä :/ Itekään ei kylläkään tuu riennoissa käytyä, mutta en myöskään lupaa jollen mene. Pitäisi minusta kuulua ihan alkeellisimpiin käytöstapoihin!

    VastaaPoista
  2. Tuo on jännä ilmiö. Meidänkin häihin kutsuttiin monta kuukautta etuajassa, kutsutusta 50 henkilöstä kaikki ilmoitti tulemisensa myöhässä, osa peruutti vielä _edellisenä_ päivänä jne. Ei hirveästi naurata, kun on maksanut pitopalvelusta sen 50e per vieras ja tilat on vuokrattu tietylle määrälle. Ja tupareihin kutsutusta 35 hengestä 9 tuli paikalle.

    Että tiedän tunteen. Kaipa kaikki ovat nykyään niin kiireisiä, että aikaa ei jää.

    VastaaPoista
  3. Minustakin tuntuu, että saa riennoissa käynnit kyllä jäädä tämän jälkeen ja taidan erakoitua suosiolla hetkeksi.

    Meillä oli aikoinaan vain ihan pienet häät, kun puolisalaa sujahdettiin maistraatissa vihille 10-vuotispäivämme kunniaksi. Tapahtumaa todistamaan kutsuttiin vain kourallinen ihmisiä, joista niistäkin pari myöhästyi vihkimisestä ja pari ei tullut paikalle ollenkaan. Ei ole suunnitelmissa toistaa tuota tapahtumaa, joten harmittaa, että heiltä jäi kokonaan minulle tärkeä hetki todistamatta.

    VastaaPoista
  4. Ei taas! Uskomatonta touhua.

    Jos me Sulon kanssa joskus pääsemme vihille asti, emme kyllä kutsu kuin sisarukset ja vanhemmat. He eivät kehtaa olla saapumatta paikalle.

    PS: Voisitko harkita sanavahvistuksen poistamista näistä kommenteista? Minä en saa niistä mitään selvää ja menee hermot kun pitää monta kertaa arvuutella, mitä siinä mahtaa lukea. :)

    VastaaPoista
  5. Mä luulin, että mulla ei edes ole sitä hermoja raastavaa sanavahvistusta, kun ei se tietenkään multa sitä koskaan kysele, mutta nyt se on pois.

    Ja muutenkin näkyy jo valoa tunnelin päässä :) Sain tulppaaneja, mokkapaloja ja ex tempore matkaseuraa huomiselle syntymäpäiväjuhla-ajelulle. Ystävänpäivä taitaakin olla vasta tänään.

    VastaaPoista
  6. Joskus, maailman tuulet lyövät vasten naamaa, kuin aallot kallioon.

    Joskus, ihmisen itsekkyys on niin raakaa, kuin maailman tapa selviytyä jälleen seuraavaan päivään.

    Joskus, toisen ihmisen kunnioittamatta jättäminen on kuin eläinkunnan saalistustapa, jossa syö tai tule syödyksi pätee.

    Ajatelkaa,ihmiset ennen kuin sovitte tapaamisia. Miettikää, kuinka paljon se toisille merkitsee, ja olkaa rehellisiä jos joudutte pettymyksen tuottamaan. Sillä mikään ei tunnu yhtä pahalta kuin tärkeänä päivänä hylätyksi tuleminen.

    Ystävänpäivä on joka päivä. Minulle.

    VastaaPoista