sunnuntai 3. huhtikuuta 2022

Lauttamatka Kaşista Kastellórizoon

Kastellórizo, turkiksi Meis, on pieni Kreikan saari, joka sijaitsee Turkin edustalla. Lauttoja saarelle kulkee Ródokselta tai Turkin puolelta Kaşista.

Koronapandemian vuoksi lautat eivät kulkeneet pariin vuoteen ollenkaan Turkin ja Kreikan välillä. 

Saarelle Kaşista risteilyjä tarjoavat: Meis Ferrylines, www.meisferrylines.com ja Meis Express, www.meisexpress.com. Meis Express aloitti lauttojen liikennöinnin lauantaina 26. maaliskuuta ja tekee Meisin puolelle aluksi kaksi matkaa viikossa, lauantaisin ja keskiviikkoisin, ja toukokuusta alkaen joka päivä mikäli matkustajia riittää tarpeeksi. Meis Ferrylines aloittaa matkat kuulemma huhtikuun puolessa välissä. Liput lautalle voi ostaa Meis Expressin toimipisteestä, joka sijaitsee Kaşin torin laidalla, lähellä satamaa. Me halusimme varmistaa paikkamme jo edellisellä viikolla, joten varasimme lippumme Meis Expressin nettisivujen kautta. Meno-paluulipun hinta oli 35 € (570,91 tl).
» Meis Express, https://bilet.meisferibot.com/



Kastellórizon pinta-ala on 9 neliökilometriä ja rantaviivan pituus 19 kilometriä. Turkin rannikolle on matkaa vain muutama kilometri ja lauttamatka saarelle kestikin vain noin puolisen tuntia. Lautta lähti Kaşista aamulla kello 10 ja lähti Kastellórizosta takaisin Kaşiin kello 16.

Aamulla Meis Expressin toimistolla piti olla tuntia ennen lähtöä. Siellä tarkistettiin varaukset sekä terveys- tai rokotustodistukset. Lähtöportilla ja passin tarkastuksessa piti olla 9:15 ja siitä siirryttiin lautalle odottamaan lähtöä. Matkustajia lautalla oli noin 30-40, kapasiteettia kolmikerroksisella lautalla riittää huomattavasti suurempaankin matkustajamäärään. Kreikan puolella oli myös rokotustodistusten ja passien tarkistus.

Matkalla suunnittelimme mitä haluamme saarella nähdä ja minä halusin nähdä lasillisen valkoviiniä, ruokaa, vanhoja ovia ja kilpikonnia. Kävimme juomassa lasilliset sekä syömässä herkullista moussakaa ja lähdimme kiertelemään saarta. Kaikki muut onnistuin näkemään, mutta kilpikonnat jäivät loistamaan poissaolollaan tällä reissulla. Muutama vuosi aiemmin kävin myös Kaşista Kastellórizossa, syksyllä lokakuun lopussa, ja silloin rannassa uiskelteli useita valtavia merikilpikonnia. Katso siitä aikaisempi blogikirjoitukseni:
» Lauluni sadepäivän varalle: Kastelórizo - hyppäys Kreikan puolelle 


Kastellórizo ja muutama pienempi lähisaari kuuluvat hallinnollisesti Megístin kuntaan ja Ródoksen alueyksikköön. Saari tunnetaankin myös nimellä Megísti (kreik. Μεγίστη). Ródoksen saari sijaitsee noin 130 kilometrin päässä Kastellórizosta länteen. Matka Ródokselta Kastellórizoon kestää noin 2,5 tuntia pikaveneellä ja 3-5 tuntia tavallisella lautalla. Saarella sijaitsee myös Kastellórizon lentoasema, jonne tulee lentoja Ródokselta.

Saaren värikkäät talot ovat viehättäviä ja niille on ominaista puiset parvekkeet, ovet ja ikkunat. Sisenpänä rannasta talot ovat heikommassa kunnossa. Kastellórizon saarella oli asutusta jo neoliittisella kaudella, eli myöhemmällä kivikaudella, ja saari on ollut usean eri valtakunnan alaisuudessa, esimerkiksi Rooman, Bysantin ja Osmanien valtakunnan. 


Saarelta löytyy nähtävyyksiä näiltä ajoilta, esimerkiksi sataman yläpuolella sijaitsevasta rinteestä löytyy 1300-luvulla rakennetun linnan rauniot. Linna sijaitsee punaisella kalliolla, jonka mukaan Kastellórizo on mahdollisesti saanut nimensä (Castello Rosso, punainen linna. Myös turkiksi paikkaa on kutsuttu joskus nimellä Kızılhisar, punainen linnoitus). Linnalle vie portaat laiturin itäpuolelta. Linnan läheltä löytyy myös Kastellórizon arkeologinen museo. 

 

Saarelaiset ovat kautta aikojen elättäneet itseään kalastuksella sekä merenkululla ja saaren talous on kytkeytynyt mantereen puolella sijaitsevaan Lyykiaan. Nykyään Kastellórizon ja koko Megístin kunnan talous perustuu lähinnä matkailuun. 

Saaren kerrotaan tulleen suositummaksi siellä 1991 kuvatun Mediterraneo-elokuvan myötä. Toisen maailmansodan aikaan sijoittuva italialainen elokuva kertoo pienestä joukosta italialaisia ​​sotilaita, jotka juuttuivat Kastellórizon saarelle. Elokuva voitti parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon vuonna 1992.

Satamasta löytyy Tax free -myymälä, josta mukaan tarttui Kreikan tuliaisina pullo turkkilaisen rakın kreikkalaista "serkkua" uzoa (12 €).

Jutustelin hieman Tax freen myyjän kanssa tulevan sesongin näkymistä ja hän kertoi, että saarelle on tulossa ainakin paljon australialaisia ja tiedossa on ainakin 11 australialaiset häät. Monia Kastellórizon siirtolaisia asuu Australiassa (erityisesti Perthissä ja Sydneyssä). Perthin kaupunki, Länsi-Australiassa, on Kastellórizon ystävyyskaupunki. Muuttoaaltoja saarelta oli toisensa jälkeen 1880-luvulta aina toisen maailmansodan jälkimaininkeihin asti ja nykyään on arvioitu, että kymmenillä tuhansilla australialaisilla on yhteyksiä Kastellórizoon. Australialaiset ovatkin perustaneet hyväntekeväisyysjärjestön, "Friends of Kastellorizo", jonka tarkoituksena tukea saaren tulevaisuutta ja antaa jotain takaisin heidän esi-isiensä saarelle. Voit lukea lisää seuraavista linkeistä:
» Friends of Kastellorizo, https://kastellorizo.com/
» www.greece-is.com/a-tale-of-cultural-endurance-from-kastellorizo-to-australia-and-back/


Kastellórizon arkeologinen museo

Lähellä linnan raunioita sijaitsee Kastellórizon arkeologinen museo. Museossa on esillä kansanperinnekokoelma sekä esineitä hellenistiseltä, roomalaiselta ja bysanttilaiselta ajalta. 


Museon näyttelytilat etenevät kronologisessa järjestyksessä. Yläkerran ensimmäinen huone on omistettu muinaiselle Megistille. Linnan läheisyydessä, sataman itäpuolella, kallioon louhittu lyykialaishauta 300-luvulta eaa. ja lyykialaiset reliefit todistavat suhteista ja yhteydestä mantereen puoleiseen Lyykian alueeseen. Ensimmäisestä huoneesta löytyy mm. esineitä hellenistiseltä ajalta, kiviankkureita, maljakoita, patsaita ja osa roomalaisesta kohokuvioisesta sarkofagista.

Toisessa huoneessa on esillä esineitä varhaiskristilliseltä (324 - 642) ja bysanttilaiselta (642-1453) ajalta. Lasitettuja bysanttilaisia laattoja, amforoita eli antiikin aikana kuljetukseen ja säilytykseen käytettyjä vaaseja, bysanttilainen kolikko sekä piirustuksia ja valokuvia linnasta. 



Kolmannessa huoneessa on esillä 1700-luvun seinämaalauksia Pyhän Nikolaoksen kirkosta, jotka esittävät otteita vanhasta testamentista ja pyhimyksistä. Huoneesta löytyy myös turkkilaisen ajan keramiikkaa sekä piirroksia ja valokuvia bysantin jälkeisistä kirkoista.

Yläkerroksen viimeinen huone on omistettu kansanperinteelle ja siellä on perinteisiä Kastellórizon pukuja, koruompeluksia ja kansantaidetta.


Museon alakerroksen huoneista löytyy veistoksia, meren syvyyksistä löytyneitä amforoita ja kiviankkureita sekä vanha sukelluspuku.

Sisäänpääsymaksu museoon oli kolme euroa (maaliskuussa 2022).




Matkustaminen korona-aikana

Turkista Kreikkaan matkustavien henkilöiden odotetaan täyttävän Kreikan viranomaisten ilmoittamat ehdot. Kaikkien yli 5-vuotiaiden matkustajien on ennen lähtöä varmistettava, että heillä on tarvittavat todistukset terveydentilastaan tai rokotuksista. Meidän matkustushetkellämme, maaliskuussa 2022, matkustajien oli täytettävä yksi seuraavista kolmesta ehdosta; rokotustodistus, PCR-testin tulos (72 tunnin sisällä) tai nopean antigeenitestin tulos (24 tunnin sisällä). Tarkista ajankohtaiset ehdot ja hyväksyttävät rokotteet sivuilta: https://travel.gov.gr. Lisäksi kaikille Kreikkaan saapuville matkustajille, todistuksista riippumatta, voidaan tehdä satunnainen pakollinen PCR-testi tai nopea antigeenitesti. 

Vaatimus matkustajalomakkeen (PLF- Passenger Identification Form) täyttämisestä Kreikkaan tulevilta vierailijoilta ei ole enää pakollinen 15. maaliskuuta 2022 alkaen. Yksinkertaistettu PLF on kuitenkin edelleen käytössä ja sen voi halutessaan täyttää verkkosivustolla https://travel.gov.gr.

 

Kaşista takaisin Alanyaan ajoimmekin tällä kertaa eri reittiä, pienempiä vuoristoteitä Elmalın ja Korkutelin kautta Antalyaan. Vuorilla oli vielä lunta ja pysähdyimmekin lunta ihmettelemään 1560 metriä merenpinnan yläpuolella. Elmalın (kirjaimellisesti omenakaupunki) läpiajettaessa riittää omenatarhoja kilometrikaupalla. Elmalıssa tuotetaan 12% Turkin omenoista ja 37% kaupungin alueesta on istutettu. Siellä kasvatetaan Scarlet, Golden, Granny ja Pink lady lajisia omenoita sekä muita hedelmiä, vihanneksia ja kikherneitä. Keväällä omenapuiden kukkiessa reitti on varmasti todella kaunis.

Kyllä taas sai ihailla Turkin monimuotoisuutta ja kauneutta. Muutamassa tunnissa maisemat vaihtelivat merenrannan kalastajakylästä lumiseen vuoristoon, mäntymetsiin ja vuorten reunustamiin laakeisiin peltomaisemiin.

Instagram-tililtäni löytyy lisää kuvia ja videoita Kastellórizon reissustamme. Tarinoita olen arkistoinut kohokohtiin nimellä "#kastellorizo", "#kaş" ja "#roadtrip". Instagram-tililtäni löydät myös kohokohtia Kaşista ja road tripistämme Kaşista Alanyaan. Ota toki myös muutenkin tilini seurantaan, sieltä löydät kuvia ja tarinoita uusimmista seikkailuistani: www.instagram.com/titityyppi/

 

torstai 17. maaliskuuta 2022

Myran antiikin aikaiset rauniot

Myran antiikin aikaiset rauniot ovat kohde, jota olin jo pitkään ihaillut vain kuvista.

Näyttävät kallioon kaiverretut haudat löytyvät Demrestä, Antalyan maakunnan länsilaidalta. Roadtrippimme Alanyasta Kaşiin vei meidät Demren halki, jossa teimme pienen pysähdyksen ja pääsin viimein ihailemaan kalliohautoja omin silmin. Demren antiikin aikainen nimi oli Myra, joka oli aikoinaan yksi Lyykian alueen tärkeimmistä kaupungeista. Alue oli Persian valtakunnan vallan alla ja myöhemmin siitä tuli yksi Rooman provinsseista.




Turkin valtavan pitkä ja värikäs historia on kyllä kiehtovaa. Demren alueelta löytyy edelleen runsaasti antiikin aikaisia raunioita ja Myraan meidät houkuttelivat siis erityisesti muinaiset haudat, jotka on kaiverrettu kallioihin. 

Pilarein koristellut kallioon kaiverretut haudat olivat upeita, vaikka paikka olikin huomattavasti ennakko-odotuksiani pienempi. Kalliohaudat on ajoitettu noin 4. vuosisadalle eaa. Kallioon kaiverrettuja hautoja löytyy Myrasta yhteensä 23, joista 13 on lyykialaisia ja 10 muinaiskreikkalaisia. Erilaiset haudat kertovat haudanomistajan sosiaalisesta asemasta. Kalliohautojen julkisivut kuvaavat muinaisia puutaloja ja jotkut haudoista ovat jopa kolmikerroksisia. Hautojen reliefeissä, eli kohokuvissa, on kuvattu yleensä taisteluita, hautajaiskulkueita ja vainajan jokapäiväistä elämää. 





Heti kalliohautojen vierestä löytyy myös amfiteatteri, joka oli aikoinaan yksi Lyykian alueen suurimmista. Amfiteatterin huipulta avautuvat näkymät tasangolle, joka oli jo aikoinaan vehreää viljelyaluetta ja nykyäänkin tasangon valloittavat kasvihuoneet, joissa viljellään tomaatteja.





Myran rauniokaupungista löytyy paljon hienoja ja koristeellisia pylväitä ja reliefejä. Yksi tunnetuimmista ja kuvatuimmista kivikasvoista odotti heti sisääntulokäytävällä.

Sisäänpääsymaksu Myran kalliohaudoille ja amfiteatterille kesäkuussa 2021 oli 55 Turkin liiraa.

Myra on tunnettu myös Pyhän Nikolauksen kirkosta, jossa vierailimme edellisellä reissulla. Kirkko on nimetty Pyhän Nikolauksen mukaan, joka oli aikoinaan Myran piispa ja häntä pidetään yhdysvaltalaisen joulupukin Santa Clausin ja Joulupukin historiallisena esikuvana. Lue lisää aikaisemmasta blogikirjoituksestani:
» lauluni sadepäivän varalle: Pyhän Nikolauksen kirkko Demressä

Lopuksi saatte vielä nauttia vapisevin käsin tallentamastani videomateriaalista Myran antiikin aikaisilta raunioilta, ensin kallioon hakatuista haudoista ja sitten kiepsahdus amfiteatterin puolelle. Ja ei, ei tule näillä filmaamistaidoilla mitään tubettajaa tästä bloggaajasta, keskittynen jatkossakin stillikuviin...

perjantai 4. maaliskuuta 2022

Turkkilaisia elokuvia ja sarjoja Netflixissä IV

Netflixin pariin kääriytymiselle on ollut taas aikaa, kun Alanyan talvi on tuntunut poikkeuksellisen sateiselta ja kylmältä. Tässä blogikirjoituksessa muutamia uusia vinkkejä turkkilaisista sarjoista ja elokuvista Netflixissä.


The Club (Kulüp)

Netflixissä vuonna 2021 julkaistu turkkilainen draamasarja, joka sijoittuu 1950-luvun Istanbuliin. Sarjan mukana palataan aikaan, jolloin Istanbulissa oli kukoistava monikulttuurinen yhteiskunta ja juutalaisilla, kreikkalaisilla ja armenialaisilla paljon suurempi rooli Turkissa kuin nykyään. Monet alueet olivat silloin ei-muslimien muokkaamia, kuten värikäs, monikielinen ja uskonnollisesti monipuolinen Beyoğlun kaupunginosa (joka tunnettiin aiemmin nimellä Pera), johon sarjan tapahtumat sijoittuvat. Sarja valaisee Turkin historian myrskyisää aikaa, jota ravisuttelivat mm. varallisuusvero ja Istanbulin mellakat.

The Club -sarja kertoo suositusta yökerhosta ja tarinoista sekä hahmoista sen ympärillä. Sefardijuutalainen Matilda, työskentelee vankilasta vapauduttuaan yökerhossa ja yrittää parantaa suhdettaan orpokodissa kasvaneeseen kapinalliseen Raşel tyttäreensä. Matilda yrittää myös huolehtia taiteilija Selimistä ja vastustaa yökerhon omistajaa Orhania sekä yökerhon päällikkönä työskentelevää Çelebiä, jotka edustavat Istanbulin erilaisia ​​ei-muslimiyhteisöjä.

Ensimmäinen kausi julkaistiin Netflixissä 5. marraskuuta 2021, ja toinen kausi sai ensi-iltansa 6. tammikuuta 2022. Sarjassa myös suomenkieliset tekstitykset.

» The Club / Kulüp, https://www.netflix.com/title/81257567

Hyviä artikkeleita The Club -sarjasta, monikulttuurisesta Istanbulista ja sefardijuutalaisista:
» DW Akademie: Netflix series 'The Club' offers a window into 1950s Istanbul
» Global Voices: ‘The Club,’ Netflix's new hit TV series, braves Turkey's troubled past


My Father's Violin (Babamın Kemanı)

Tuore turkkilainen draamaelokuva, joka julkaistiin Netflixissä 21.1.2022. Elokuvan pääosissa ovat Gülizar Nisa Uray, Engin Altan Düzyatan ja Belçim Bilgin, joka on tuttu aiemmin mm. Sadece sen ja Kelebegin Rüyasi -elokuvista sekä Intersection (Kördügüm) -sarjasta.

Elokuva kertoo orvoksi jääneestä Özlem-tytöstä. Yhteinen suru ja suhde musiikkiin auttavat orpotyttöä lähentymään menestyvän, mutta tunnetasolla etäisen viulistisetänsä kanssa.

Elokuvassa myös suomenkieliset tekstitykset.

» Isän viulu / My Father's Violin / Babamın Kemanı, https://www.netflix.com/title/81346323


Love Me Instead (Beni Çok Sev)

Turkkilainen elokuva vuodelta 2021, jonka on ohjannut Mehmet Ada Öztekin (ohjannut aiemmin mm. elokuvan Miracle in cell no 7). Elokuvan pääosissa ovat Sarp Akkaya, Ercan Kesal, Songül Öden ja Aleyna Özgeçen. Elokuva on julkaistu Netflixissä 19. marraskuuta 2021. 

Draamaan, rikokseen ja salaisuuksiin kääritty tarina on aluksi aika sekavaa poukkoilua, kaikkine takaumineen, mutta yllättävien juonenkäänteiden myötä tarina alkaa hahmottua. Elokuva kertoo miehestä, joka oltuaan 14 vuotta Konyalaisessa vankilassa, pääsee parin päivän mittaiselle lomalle Antalyaan tapaamaan tytärtään. Elokuvassa liikutaankin tutuissa Antalyan maisemissa, mm. Antalyan vanhan kaupungin kaduilla.

Elokuvassa myös suomenkieliset tekstitykset.

» Love Me Instead / Beni Çok Sev, https://www.netflix.com/title/81346057


Cem Yılmaz: Diamond Elite Platinum Plus

Videotallenne kuuluisan turkkilaisen koomikon Cem Yılmazin Diamond Elite Platinum Plus -stand-up-showsta, jossa hän jakaa tarinoita mm. omasta lapsuudestaan, sosiaalisesta mediasta ja lomalla olevista turkkilaisista. Tämä Netflixissä 31. joulukuuta 2021 julkaistu satiirinen ja suorapuheinen stand-up-show jakoi vahvasti turkkilaisten mielipiteitä sosiaalisessa mediassa. Yılmazin esityksestä tuli ilmestyessään Turkin katsotuin tuotanto Netlixin "Top 10 Turkissa tänään" -listalla.

Opiskellessaan matkailua ja hotellihallintoa Boğaziçi-yliopistossa Yılmaz alkoi piirtää sarjakuvia turkkilaiseen huumorilehteen nimeltä Leman. Stand-up-esityksensä Yılmaz aloitti 1990-luvun alussa "Leman Culture Centerissä" ilman aikeita sen vakavemmalle koomikon uralle. Yleisön myönteisen palautteen jälkeen hän kuitenkin jatkoi esityksiään ja on sittemmin esiintynyt jo tuhansissa stand-up-komediaesityksissä. 

Nykyään Cem Yılmaz on Turkin tunnetuimpia stand-up-koomikkoja, näyttelijä, ääninäyttelijä, muusikko, elokuvantekijä ja sarjakuvapiirtäjä. Uransa aikana hän on voittanut lukuisia palkintoja ja tehnyt lukuisia elokuvia, mutta ehkä parhaiten hänet tunnetaan G.O.R.A. -elokuvastaan, joka löytyy myös Netflixistä.

Suomalaiseen stand-upiin tottuneena on tottunut pieniin taukoihin, mutta tämä puolitoistatuntinen oli kyllä melkoista tykitystä alusta loppuun. Osa vitseistä toki meni ohi, esimerkiksi jostain turkkilaisista henkilöistä puhuttaessa, mutta kyllä tässä pääsi välillä naurahtelemaankin.

Stand-up-showssa myös suomenkieliset tekstitykset.

» Cem Yılmaz: Diamond Elite Platinum Plus, https://www.netflix.com/watch/81222770


Bir Aşk İki Hayat

Romanttinen turkkilainen draamaelokuva vuodelta 2019, jossa elokuvaohjaajana työskentelevä Umut joutuu kahteen eri elämään johtavan valinnan eteen. Umut ei tiedä minkä tien valita rakkauden ja elämän loputtomien vaihtoehtojen välillä. Valitako elämänsä rakkaus vai toinen vaihtoehto, josta alkaa tapahtumasarja, joka vie hänet kuilun partaalle?

En ole yleensä romanttisten elokuvien ystävä, mutta tässä elokuvassa oli sopivasti myös draamaa ja synkkyyttä. Lisäksi erikoismaininta Umutin ihanasta kattoterassista. Umutin roolissa Engin Akyürek, joka on tuttu suositusta Kara Para Ask -sarjasta, jossa hän näytteli Ömeriä. 

Elokuvaa ei valitettavasti löydy Suomen Netflixistä. Vain englanninkieliset tekstitykset.

» Bir Aşk İki Hayat, https://www.netflix.com/title/81161594


Pari bonusvinkkiä vielä Netflixin ulkopuolelta:

Istanbulin koirat (Stray)

Yle Areenassa dokumentti Istanbulin koirista, joka on voittanut pääpalkinnon Kanadan Hot Docs -festivaalilla 2020. 

"Maailma nähtynä kolmen kulkukoiran silmin, ympäristönä Istanbulin kadut, kohtalotovereina kaupungin kodittomat. Tämä koirien kaupunkisinfonia saa kuolan valumaan koirien ystäviltä ja opettaa paljon meistä ihmisistäkin. Ohjaus Elizabeth Lo. (Stray, USA/Turkki 2020)"

Koirien ja niiden kanssa kadulla kulkevien liimaa haistelevien kodittomien katulasten tarina ei ollut ihan niin "hyvän mielen dokumentti" kuin Istanbulin kissoista kertova dokumentti aikoinaan. 

» Yle Areena, Istanbulin koirat (Stray), https://areena.yle.fi/1-50755257


Operation Fortune: Ruse de Guerre

Ei turkkilainen elokuva, mutta 21. tammikuuta 2022 ensi-iltansa sai Jason Stathamin tähdittämä Guy Richien uusi elokuva "Operation Fortune: Ruse de Guerre", joka on kuvattu Turkin Antalyan alueella. Elokuvan trailerissakin vilahtelee tuttuja maisemia mm. Antalyan Expon ja Kaleiçin sekä Aspendoksen alueilta. 

» OPERATION FORTUNE RUSE DE GUERRE Official Trailer #1 (NEW 2022) Jason Statham, Action Movie HD, https://youtu.be/N9aItGzZxsU

Vieraillessamme Aspendoksessa, helmikuussa 2021, ihmettelimme mitä siellä oikein tapahtuu. Teatterin parkkipaikka oli täynnä autoja, isoja rekkoja, pakettiautoja, asuntoautoja, ambulanssi ja jopa tuulikone. Aspendoksen amfiteatteri oli avoinna, mutta viereinen antiikkinen kaupunki oli suljettuna. Teatterista palatessamme kysyimme asiaa ja saimme vahvistuksen epäilyksillemme, paikalla oli kuvausryhmä tekemässä jotain filmiä tai elokuvaa, mutta eivät kuitenkaan saaneet kertoa vielä mitä filmiä. Sittemmin paikallisista uutisista selvisikin, että Jason Statham oli viettänyt pari kuukautta Antalyan ja Serikin alueella kuvaamassa uutta Guy Ritchien ohjaamaa elokuvaa, joka kulki silloin vielä työnimellä "Five Eyes" ja hän oli myös julkaissut Instagram-tilillään kuvia Aspendoksen teatterista.
» https://www.yenialanya.com/haber/6695123/aspendosta-poz-verdi-jason-stathamin-paylasimina-milyonlarca-begeni
» Lauluni sadeppäivän varalle: Aspendos – maailman parhaiten säilynyt amfiteatteri


Katso myös aikaisemmat Netflix-aiheiset blogikirjoitukseni

Lisää vinkkejä Netflixin turkkilaisista sarjoista ja elokuvista blogikirjoituksissani:

Paper Lives (Kağittan Hayatlar), Fatma, 50 m², The Butterfly's Dream (Kelebeğin Rüyası), Clair Obscur (Tereddüt) ja Have you ever seen fireflies? (Sen hiç ateşböceği gördün mü?).
» Lauluni sadepäivän varalle: Turkkilaiset sarjat ja elokuvat Netflixissä III

Ethos (Bir Başkadır), The Gift (Atiye), Cep Herkülü: Naim Süleymanoğlu, Miracle in cell no 7, G.O.R.A., Kara Para Aşk ja Şahsiyet.
» Lauluni sadepäivän varalle: Turkkilaiset elokuvat ja sarjat Netflixissä II

Intersection (Kördügüm), The Protector, Delibal, Görümce, The Little Apocalypse (Küçük Kıyamet), Winter Sun (Kis Günesi).
» Lauluni sadepäivän varalle: Turkkilaiset sarjat ja elokuvat Netflixissä


Mitä turkkilaisia elokuvia tai sarjoja sinä suosittelisit katsottavaksi?
 

maanantai 28. helmikuuta 2022

Iotapen rauniot Gazipaşassa

Helmikuun viimeiseksi lauantaiksi oli luvattu aurinkoista keliä monen sateisen päivän välissä, joten päätimme tehdä pienen roadtripin Alanyasta kohti Gazipaşan kaunista vanhaa rantatietä ja Iotapen raunioita.

Iotapen rauniot sijaitsevat Alanyan ja Gazipaşan välissä, noin 36 km Alanyasta itään ja noin 10 km Gazipaşasta länteen. Kaupunkeja yhdistävältä päätieltä (D400) on viitta vanhalle rantatielle ja Iotapen raunioille. 


Iotapen historiasta tiedetään hyvin vähän. Tärkeimmät tätä kaupunkia koskevat tiedot liittyvät sen perustamiseen Commagenen kuningas Antiokhos IV Epifanesin aikoina. Antiokhos IV eli vuosina 38-72 ja perusti tämän siirtokunnan noin vuonna 52. Commagenen kuningaskunta oli muinainen valtakunta, jonka pääkaupunkina toimi Samosata, nykyään Turkin Adıyamanin maakunnassa sijaitseva Samsat. Commagenen kuningaskunnan yksi kuuluisimmista jäännöksistä on Antiokhos I:n (69–34 eaa.) mausoleumi Nemrut-vuorella. Nemrut on lisätty UNESCO:n maailmanperintölistalle vuonna 1987.
» UNESCO World Heritage List: Nemrut Dağ, https://whc.unesco.org/en/list/448/

Paikalliset tuntevat Iotapen myös nimillä Aytap, Aitape tai Aidap. Google Mapsista paikka löytyy nimellä Aydapınar Ancient Ruins (Aydap Antik Harabeleri). Iotape nimen kerrotaan tulevan Commagenen kuninkaan Antiokhos IV Epifanesin vaimon Iotapan nimestä, joka oli myös hallitsijan sisar. Sisarusten väliset avioliitot olivat siihen aikaan täysin normaaleja, sillä myös Antiokhosen ja Iotapan vanhempien kerrotaan olleen täysiverisiä sisaruksia.


Nykyisin suurelta osin tuhoutuneet rauniot sijaitsevat kahden lahden välisellä niemimaalla, sieltä oli aikoinaan hyvä suojella kaupunkia mereltä tulevilta hyökkäyksiltä. Näkyvimmät rauniot sijaitsevat aivan rannikon tuntumassa ja keskityimme tällä kertaa niiden tutkimiseen. Poukaman toiselta puolelta löytyvät hallintorakennuksen jäännökset sekä roomalaisen kylpylän ja viemärijärjestelmä jäänteet. Siellä on myös bysanttilaisen kirkon rauniot. Lisäksi niemeä vastapäätä, tien toiselta puolelta, löytyy vanhojen talojen ja muurien raunioita. 



Iotapen raunioille on vapaa pääsy. Meren puoleisille raunioille vie lyhyt polku, joka on paikoitellen hieman haastavakulkuinen, joten tutkimusretkeen on hyvä varustautua kunnon jalkineilla. Maisemat ovat kuitenkin hyvin kauniit ja paikka on myös paikallisten suosiossa aurinkoisina päivänä. Lahden poukamassa, aivan raunioiden vieressä on pieni uimaranta ja lahden toisella puolella näkee usein ihmisiä piknikillä. 

Lisää tietoa Iotapesta:
» Türkiye Kültür Portalı: Iotape, https://kulturportali.gov.tr/turkiye/antalya/gezilecekyer/iotape
» Turkish Archaeological News: Iotape, https://turkisharchaeonews.net/site/iotape

Gazipaşan vanha rantatie on kaunis ajella, matkan varrella riittää upeita merimaisemia sekä hyviä kalaravintoloita, esimerkiksi Lagos Balık Evi ja Toksöz ravintola.

Lue myös muutamia vuosia aikaisempi blogikirjoitukseni roadtripistä Gazipaşan vanhalta rantatieltä:
» Lauluni sadepäivän varalle: Roadtrip Gazipasaan